Afrikan sarven ruokakriisit

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Afrikan sarven ruokakriisillä tarkoitetaan nälänhätää, joka vaikuttaa laajasti neljässä maassa Afrikan sarven alueella: Somaliassa, Keniassa, Djiboutissa ja Etiopiassa. Alueen ilmastolle ovat tyypillisiä ajoittain toistuvat kuivuuskaudet, ja konfliktien aikana kuivuus johtaa nälänhätään. Nälänhädät ovat koetelleet aluetta esimerkiksi Etiopiassa 1973 ja 1984 ja Somaliassa 1992–1993.^[1] Vuoden 2011 kuivuus vaikutti Afrikan sarven alueella 13 miljoonan ihmisen elämään, ja yksin Somaliassa nälänhätä surmasi 258 000 henkeä.^[2]

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi 6. tammikuuta 2006, että yli 11 miljoonaa ihmistä uhkasi kuivuuden aiheuttama nälänhätä. Vuoden 2006 alussa Afrikan sarvi oli ollut vailla kunnon sateita kolme vuotta ja kuivuus oli muuttumassa vakavaksi nälänhädäksi. YK:n mukaan 6 miljoonaa ihmistä oli vaarassa kuolla nälkään, ja yhteensä ravinnonpuute uhkasi 11 miljoonaa ihmistä.^lähde? Tilanne oli pahin Somaliassa.

Kuivuutta ei yksin pidetä kriisien syynä. Ruokakriisin taustalla on kolonialismin seurauksena hyvin yksipuolinen tuotanto: Afrikan sarvessa, kuten myös valtaosin muuallakin Afrikassa, tuotetaan pääosin vain muutamaa raaka-ainetta – Afrikan sarvessa puuvillaa, kahvia ja banaaneja. Myös poliittisen järjestelmän kehittymättömyys estää jakamasta ruokaa tasaisesti. Ruokaa, myös ulkomaista ruoka-apua on ryöstelty ja myyty kiskurihinnoilla, ja jaettu epätasaisesti.^lähde? Jotkin tahot ovat vähentäneet apuaan ryöstelyn takia.

Aiemmin kehittyvien maiden nälänhätään vaikutti ruokaviljelmien muuttaminen kaupalliseen käyttöön esimerkiksi tupakan tuotantoon. Tuolloin nälkää torjuttiin suurten viljantuottajamaiden ylijäämäviljalla.

Nälkä uhkaa yhä useampia. Afrikan sarvessa valtiot ovat hajanaisia, eivätkä pysty järjestämään ruokahuoltoa. Alueelta puuttuvat kansalliset hyvin järjestäytyneet avustusjärjestöt, minkä vuoksi avunsaanti on yhä enemmän kansainvälisten avustusjärjestöjen varassa. Riski, että apu ei saavu ajoissa sitä tarvitseville alueille, on suuri.^[3]

Maailman ruokajärjestö WFP:n mukaan lähes 15 miljoonaa Afrikan sarven asukasta uhkasi nälänhätä vuonna 2008.^lähde? Afrikan sarven satotilannetta heikensi pitkä kuivuus ja rankkasateiden uhka. Somalian, Etiopian, Djiboutin, Kenian ja Ugandan asukkaat tarvitsivat 254 miljoonan euron edestä viljaa. Somaliassa miljoona ihmistä oli jäämässä kokonaan viljatta elokuussa 2008, koska WFP:llä oli vaikeuksia järjestää kuljetuksia merirosvojen takia. Avustuslaivat tarvitsevat laivastosuojaa päästäkseen perille.

Myös Etiopian ruokatilanne heikentyi vuonna 2008. Keväällä arvioitiin, että ruoka-apua tarvittiin välittömästi 2,2 miljoonalle ihmiselle. Vuoden loppua kohden avuntarvitsijoiden määrä kasvoi 6,2 miljoonaan.^[4] Keniassa nälkiintyminen uhkasi 1,2 miljoonaa, Ugandassa satoja tuhansia ja Djiboutissa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Myös Eritreassa ruokatilanne heikkeni.^[5]

YK:n lastenjärjestö Unicef ilmoitti syyskuun alussa 2008, että avustusten viivästymisen vuoksi nälänhätä uhkasi kolmea miljoonaa lasta.

Toukokuussa 2008 ruokamellakoita oli Somalian pääkaupungissa Mogadishussa, jossa maan väliaikainen hallitus joutui puuttumaan niihin etiopialaisten joukkojen avustamana sotilaallisesti.^[6]

• Maailman ruokakriisi 2007–2008
• Somalian kuiva vuoristometsä
• Somalian anarkia