Antiprotoni

Antiprotoni
Symboli p
Rakenne Antibaryoni (2 anti-u-kvarkkia ja 1 anti-d-kvarkki)
Perhe Fermioni
Ryhmä Hadroni
Vuorovaikutus Vahva vuorovaik.
Heikko vuorovaik.
Sähkömagn. vuorovaik.
Gravitaatio
Hiukkanen Protoni
Massa 938,272 013(23) MeV/c2
Sähkövaraus -1 e
Spin 1/2

Antiprotoni (p) on protonin antihiukkanen eli se on antimateriaa.

Ominaisuudet

Se koostuu kahdesta anti-u-kvarkista ja yhdestä anti-d-kvarkista. Antiprotonilla on sama massa ja sama spin-luku kuin protonilla, mutta vastakkainen sähkövaraus. Antiprotoni on stabiili, mutta sen törmätessä protoniin tapahtuu annihilaatio.

Löytäminen ja tutkimus

Antiprotonin löysivät kalifornialaisen Berkeleyn yliopiston tutkijat Emilio Gino Segrè ja Owen Chamberlain 1955 Bevatron-kiihdyttimellä.[1] Löydöstään he saivat Nobelin fysiikanpalkinnon 1959. Reaktio, jossa antiprotoni ensimmäistä kertaa havaittiin, on muotoa [2]

,

missä siis on protoni ja on antiprotoni.

Keinotekoisesti antiprotoneita tuotetaan Fermilabin Tevatronissa, jossa niitä törmäytetään protoneihin jopa 1,96 TeV:n törmäysenergialla.

Katso myös

Lähteet

  1. Dardo, Mauro: Nobel laureates and twentieth-century physics, s. 269. Cambridge University Press, 2004. ISBN 9780521540087. Google book (limited preview). (englanniksi)
  2. Griffths, David: Introduction To Elementary Particles, s. 31. Wiley, 1987. ISBN 0-471-60386-4. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.