Arseenihappo
Arseenihappo | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | H3AsO4 |
Moolimassa | 141,944 g/mol |
Ulkomuoto | Valkoisia ja hygroskooppisia kiteitä [1] |
Sulamispiste | 35,5 °C [2] |
Tiheys | 2,5 g/cm3 [2] |
Liukoisuus veteen | 16,7 g/100ml |
Arseenihappo eli ortoarseenihappo (H3AsO4) on yksi arseenin happihapoista. Arseenihappo muistuttaa monilta ominaisuuksiltaan, kuten happamuudeltaan fosforihappoa. Erityisesti niiden suolat arsenaatit ja fosfaatit ovat ominaisuuksiltaan lähellä toisiaan.
Ominaisuuksia
Arseenihappo on kolmiarvoinen eli triproottinen happo. Happamuudeltaan yhdiste luokitellaan keskivahvaksi.[3] ja happamuus on hyvin lähellä fosforihappoa.[1] Vesiliuoksissa arseenihappo protolysoituu kolmessa vaiheessa,joissa ensimmäisessä muodostuu divetyarsenaatti-ioni, toisessa vetyarsenaatti-ioni ja kolmannessa arsenaatti-ioni. Reaktioyhtälöt ja happovakiot reaktioille ovat:
- H3AsO4
H2AsO4- + H+ (Ka=5,6·10-3[2], pKa= 2,3 [1])
- H2AsO4-
HAsO42- + H+ (Ka=1,7·10-7[2], pKa= 6,8 [1])
- HAsO42-
AsO43- + H+ (Ka=3,0·10-12[2], pKa= 11,5 [1])
Arseenihappo liuottaa useita metalleja. Metallien liuetessa syntyy myrkyllistä arsiinia eli arseenivetyä.[3] Toisin kuin fosforihappo, arseenihappo on vahva hapetin. Se kykenee muun muassa hapettamaan rikkihapokkeen rikkihapoksi ja jodidi-ionin jodiksi.[4]
Kuumennettaessa arseenihappoa muodostuu ensimmäiseksi pyroarseenihappoa (H4As2O7) ja edelleen kuumennettaessa syntyy meta-arseenihappoa (HAsO3).[2] Arseenihappo esiintyy usein kiteisenä hemihydraattina H3AsO4·0,5H2O
Valmistus ja käyttö
Arseenihappoa valmistetaan käsittelemällä arseenitrioksidia väkevällä typpihapolla. Reaktiotuotteena muodostuu lisäksi typpimonoksidia.[4]
- 3 As2O3 + 4 HNO3 + 7 H2O → 6 H3AsO4 + 4 NO
Yhdistettä voidaan valmistaa myös liuottamalla arseenipentoksidia veteen, mutta tämä reaktio on hyvin hidas. Lisäksi arseenihappoa syntyy, kun orto- tai meta-arseenihappoa käsitellään kylmällä vedellä.[2]
Arseenihapon myrkyllisyyden vuoksi sen käyttö on rajoitettua. Ainetta käytetään puunsuoja-aineena ja puuvillaviljelmillä kasvin lehtien tuhoamiseen, jolloin sadonkorjuu tulee helpommaksi.[4]
Myrkyllisyys
Arseenihappo, kuten useat muutkin arseeniyhdisteet, on myrkyllistä. sen LD50-arvo rotille on 48 mg/kg. Arseenihappo aiheuttaa hengitettynä ja nieltynä huonoa oloa ja kouristuksia. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa vaurioita iholle, verenkiertoelimistöön ja hermostoon. Arseenihapon on todettu aiheuttavan ihmisessä syöpää ja on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi.[3]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e A-M. Antila, T. Koskentalo, J. Toivonen ja I. Yliruokanen: Analyyttisen kemian harjoitustyöt:Ionien reaktioita, s. 114. 12. muuttamaton painos, painovuosi 2006. Otatieto, 1986. ISBN 951-672-298-9.
- ↑ a b c d e f g Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 64. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.9.2009). (englanniksi)
- ↑ a b c Arseenihapon kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 19.9.2009
- ↑ a b c Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 752. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.9.2009). (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Arsenic acid (englanniksi)