BA-20

BA-20
BA-20 toisen maailmansodan museossa Kiovassa.
BA-20 toisen maailmansodan museossa Kiovassa.
Aseen tyyppi panssariauto
Alkuperämaa  Neuvostoliitto
Palvelushistoria
Sodissa Halhin-Golin taistelu
talvisota
toinen maailmansota
Valmistushistoria
Valmistusmäärä 2 132 kpl
Tekniset tiedot
Pääaseistus 7,62 mm DT-pikakivääri
Teho 50 hv
Toimintasäde 350/450 km (tiellä)
270/335 km (maastossa)
Huippunopeus 90/60–70 km/h (tiellä)

BA-20 (ven. БА-20 eli Broneavtomobil 20) oli Neuvostoliitossa vuosina 1936–1942 valmistettu kevyt panssariauto. Panssariauto oli rakennettu GAZ-M1-henkilöauton pohjalle ja sen pääase oli yksi 7,62 millimetrin DT-pikakivääri. Malli oli tarkoitettu krovaamaan vanhempi FAI ja sen oma seuraaja oli BA-64. Niitä käytettiin toisen maailmansodan aikana. Autoja valmistettiin kaikkiaan 2 132 kappaletta. Neuvostojoukoilta vallattuja autoja käyttivät myös Suomi ja Saksa.

Piirteet

Neuvostojoukkojen BA-20 Puolassa syyskuussa 1939.
BA-20 Parolan panssarimuseolla.

BA-20 oli aikaisemman FAI-panssariauton seuraaja. BA-20 rakennettiin neuvostoliittolaisen GAZ-tehtaan GAZ-M1-henkilöauton pohjalle. GAZ-M1 oli rakennettu puolestaan Fordin mallin Ford B:n mukaan joinekin parannuksin. Panssariautoa varten auton voimansiirtoa ja runkoa vahvistettiin. Lopputulos oli hyvin samankaltainen kuin FAI-panssariauto. BA-20 oli kuitenkin huomattavasti parempi maastossa ja siinä oli osittain luodinkestävät renkaat. BA-20-autojen sarjatuotanto alkoi vuonna 1936, ja vuoden loppuun mennessä autoja oli valmistettu 35 kappaletta. Tuotannossa ongelmiksi muodostuivat puute renkaista ja pikakivääritorneista. Tuotanto päätettiin vuonna 1942, jolloin autoja oli valmistettu 2 132 kappaletta. Auton korvasi myöhemmin BA-64.[1]

BA-20:n pääase oli 7,6 millimetrin DT-pikakivääri auton tornissa. Kolmihenkisellä miehistöllä oli mukanaan myös 15 F-1-käsikranaattia. Panssarointi oli rungon etuosassa 6/9 millimetriä, sivulla kuusi millimetriä, takana neljä millimetriä sekä päällä ja alla kolme millimetriä. Tornin panssarointi oli 6/9 millimetriä. Moottori tuotti 50 hevosvoimaa. Huippunopeus oli tiellä 90/60–70 km/h. Toimintasäde oli 350/450 kilometriä tiellä ja 270/335 kilometriä maastossa. (BA-20/BA-20M). Miehistöön kuului kolme jäsentä.[1]

Vuonna 1938 käyttöön otetussa BA-20M-mallissa oli vahvempi tornin panssarointi ja osaan asennettiin 71-TK-3-radio. Suurempi polttoainesäiliö lisäsi toimitasädettä ja rungon panssarointi oli nostettu yhdeksään millimetriin. BA-20Zhd oli kiskoilla kulkeva rautatiemalli, jota valmistettiin 134 kappaletta. Rautatiemallit oli tarkoitettu tiedustelutehtääviin panssarijunayksikköihin.[1]

Käyttö

BA-20-autoja tiedustelujoukon mukana.

Auton tultua koekäyttöön sitä pidettiin heti huomattavana parannuksena liikkuvuuden suhteen. Auton huonompi puoli oli sen kevyt aseistus. Autoja käytettiin Japania vastaan Mongolian suunnalla Halhin-Golin taisteluissa vuonna 1939. Neuvostoliiton joukot menettivät taistelujen aikana kaikkiaan 14 BA-20-autoa sekä runsaammin muita tyyppejä. Panssariautojen toimintaa pidettiin kuitenkin yleisesti hyvänä.[1]

Vihreä-musta melko kulmikas sotilasajoneuvo museossa
Parolan panssarimuseossa oleva BA-20.

BA-20-autoja osallistui myös talvisotaan Suomea vastaan.[1] Suomalaisten onnistui vallata autoja talvi- ja jatkosodan aikana ja niitä kunnostettiin puolustusvoimien käyttöön 20 kappaletta. Sodan aikana niitä oli partiointi- ja yhteysajoneuvoina sekä esikunta-autoina. Vuosina 1944–1946 niitä käytti poliisi eri kaupungeissa ja puolustusvoimien kirjanpidosta ne poistettiin vuonna 1957. Parolan panssarimuseolla on ajokuntoon entisöity BA-20M.[2]

Toisen maailmansodan aikana Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon vuonna 1941 BA-20 oli BA-10-panssariauton ohella Neuvostoliiton pääasiallinen panssariautomalli. Monia menetettiin sodan alkukuukausina paitsi taisteluissa, mutta myös konerikkojen takia. Saksalaiset valtasivat joitakin autoja, jotka otettiin käyttöön nimellä Panzerspähwagen BA 202 (r). Niitä toimi vähemmän vaativissa tehtävissä esimerkiksi partisaaneja vastaan. BA-20-autoja käytettiin vielä aivan sodan lopulla Japania vastaan Kaukoidässä.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Prenatt, Jamie: Soviet Armoured Cars 1936–45, s. 17, 22–23, 36–46. Osprey Publishing, 2020. ISBN 9781472832061. (englanniksi)
  2. ↑ von Bell, Class: Päivän museoauto: Panssariauto BA-20M Autotoday. 23.12.2019. Viitattu 14.11.2020.

Aiheesta muualla