Camlannin taistelu
Camlannin taistelu oli legendojen mukaan kuningas Arthurin viimeinen taistelu. Taistelu mainitaan ensimmäisen kerran Annales Cambriae -teoksessa. Näiden Walesin aikakirjojen mukaan taistelu olisi käyty vuonna 539, ja sekä Arthur että Medraut (Mordred) kaatuvat taistelussa. Teoksessa ei kuitenkaan mainita, että he olisivat käyneet kaksintaistelun tai tappaneet toisensa.[1]
Camlannin taisteluun viitataan myös walesilaisissa tarinoissa Culhwch ja Olwen sekä Rhonabwyn uni. Walesilaisissa triadeissa puolestaan kerrotaan Medrawdin eli Mordredin petoksesta ja Camlannin taistelusta, jossa Medrawd ja Arthur saavat surmansa.[1]
Mahdollisesta taistelupaikasta on ollut eri käsityksiä. Historiotsija Geoffrey Monmouthilainen sijoittaa sen Camblan-joelle ja vuoteen 542. Taistelussa Mordred saa surmansa, ja haavoittunut Arthur viedään Avalonin saarelle, jossa hänen haavojaan hoidetaan. Wace sen sijaan sijoittaa taistelun Cornwallin Camel-joen varrelle. Layamonin mukaan Arthur ja Mordred taistelivat Camelfordin Tamar-joen varrella Cornwallissa. Thomas Malory seuraa Vulgataa ja sijoittaa Arthurin viimeisen taistelun Salisburyn tasangolle.[1]