Curien laki

Curien laki on paramagneettisten aineiden magnetoitumista koskeva laki. Paramagneettisen aineen atomeilla on pysyvä magneettinen momentti. Heikossa ulkoisessa magneettikentässä lämpöliike estää niiden järjestäytymisen, mutta vahvassa kentässä niiden magneettiset momentit järjestäytyvät kentän suuntaisiksi. Jos vain pieni osa atomeista on järjestäytyneitä, aineen magnetoituman ja ulkoisen kentän välinen riippuvuus saadaan Curien laista:

${\displaystyle M={\frac {DN}{VT}H}$,

missä D on ainevakio, M aineen magnetoituma ja H magneettikentän voimakkuus. Curien laki vastaa PTV-systeemiä.

Kappaleen tällöin saama magneettinen momentti saadaan kertomalla tämä sen tilavuudella tai voidaan laskea myös seuraavasti:

${\displaystyle \mu ={\frac {DN}{T}H}$.

Laki on saanut nimensä keksijänsä, Pierre Curien mukaan. Curien laki pätee vain ideaalitapauksille ja tarkemmin paramagneettisen aineen käyttäytymistä kuvaa Curien–Weissin laki.

Lähteet

• Napari, Ismo. Termofysiikan perusteet. Helsingin yliopisto. 2008.