Difficult To Cure

Difficult to Cure Rainbow
Studioalbumin tiedot
Äänitetty	Sweet Silence -studioilla, Kööpenhaminassa
Julkaistu	19. tammikuuta 1981
Formaatti	LP, CD
Tuottaja(t)	Roger Glover
Tyylilaji	hard rock, AOR
Kesto	42.53
Levy-yhtiö	Polydor Records
Listasijoitukset
1. (12 viikkoa, maaliskuu 1981)[1] 3. (helmikuu 1981)[2] 9. (27. helmikuuta 1981)[3] 13. (1981)[4] 17. (viikko 10, 1981)[5] 50. (1981)[6]
Rainbow’n muut julkaisut
Down to Earth 1979	Difficult to Cure 1981	Jealous Lover 1981
Singlet albumilta Difficult to Cure
”I Surrender” Julkaistu: tammikuu 1981 ”Can’t Happen Here” Julkaistu: kesäkuu 1981

Difficult to Cure on Rainbow -yhtyeen viides studioalbumi. Se julkaistiin vuonna 1981, ja se sisältää yhtyeen menestyskappaleen "I Surrender".

Rumpali Cozy Powell oli eronnut yhtyeestä syksyn 1980 Monsters of Rock-keikan jälkeen. Tilalle tuli amerikkalaisrumpali Bobby Rondinelli. Rondinelli oli tuolloin ehdolla myös Kissin rumpaliksi, mutta ei saanut paikkaa.^{[7]lähde tarkemmin?} Laulajana tuolloin toiminut Graham Bonnet erosi yhtyeestä kesken albumin levytystä, ja tilalle laulajaksi valittiin amerikkalainen Fandango-yhtyeessä laulanut Joe Lynn Turner. Johtohahmo Ritchie Blackmore oli kuullut Fandangoa radiosta ja kiinnostui Turnerin äänestä. Studiojamin jälkeen Turner sai paikan yhtyeestä.^[8]

Albumi nauhoitettiin Sweet Silence -studioilla Tanskassa Kööpenhaminassa syksyllä 1980. Albumin tuotti basisti Roger Glover, ja nauhoittajana oli myöhemmin muun muassa Metallicaa tuottanut Flemming Rasmussen. Laulaja Graham Bonnet oli vielä mukana yhtyeessä, kun albumia alettiin nauhoittaa, ja hän ehti laulaa kappaleen "I Surrender" varhaisversion. Hän kuitenkin erosi yhtyeestä, koska ei ollut tyytyväinen uuteen materiaaliin^[8]. Tilalle tullut Joe Lynn Turner joutui laulamaan kappaleet korkeammalta, koska pohjat oli tehty Bonnetin äänialaa varten^{[9]lähde tarkemmin?}.

Albumilla yhtye suuntautuu entistä enemmän kaupalliseen, AOR-vaikutteiseen hard rockiin. Ritchie Blackmore ihaili muun muassa Foreignerin tyylisiä yhtyeitä^{[10]lähde tarkemmin?} ja halusi ottaa samoja vaikutteita Rainbown musiikkiin. Nämä tulevat esiin läpi albumin ja äänekkäämpi hard rock on jäänyt pienempään osaan. Kaupallisimmillaan yhtye on singlenä julkaistuissa kappaleissa "I Surrender" ja "Can't Happen Here" sekä Brian Moranin kirjoittamissa kappaleissa "Magic" sekä "Freedom Fighter". Nopeatempoista hard rockia edustaa "Spotlight Kid", josta tuli avausnumero yhtyeen konsertteihin. "No Release" edustaa hieman kokeilevampaa materiaalia ja "Midtown Tunnel Vision" on hitaampi, blues-vaikutteinen kappale. Albumilla on myös kaksi instrumentaalia, "Vielleicht Das Nachste Mal (Maybe Next Time)" ja "Difficult to Cure", jolla yhtye versioi Beethovenin yhdeksännen sinfonian. Albumi jäi kosketinsoittaja Don Aireyn viimeiseksi Rainbowssa hänen erottua syksyllä 1981 kiertueen jälkeen.

Britanniassa singlenä julkaistusta "I Surrenderista" tuli yhtyeen suurin menestys, kun se nousi sijalle 3. Myös "Can't Happen Here" nousi sijalle 20. Myös albumi itse nousi sijalle 3. Suomessa albumi oli listaykkösenä 12 viikkoa. Yhdysvalloissa "I Surrender" jäi sijalle 105. varsinaisella Billboard Hot 100-listalla, mutta nousi sijalle 19. Hot Mainstream Rock Tracks-listalla. Itse albumi jäi sijalle 50.

Britannian musiikkilehdistössä albumi sai ristiriitaisia arvioita^{[11]lähde tarkemmin?}. Sounds-lehden Geoff Barton antoi albumille 2 tähteä viidestä, ja sanoo albumin olevan "epätoivoinen pettymys". Melody Makerin arvostelija taas sanoo albumin olevan "yhtyeen paras sitten Rising-levyn". New Musical Expressin arvostelija pitää virheenä kahden kevyen cover-kappaleen ("I Surrender" ja "Magic") valintaa albumille. Albumi herättää faneissa ja kriitikoissa edelleen ristiriitaisia tunteita. Allmusic.com-sivuston arvostelija antaa albumille 2 tähteä viidestä ja sanoo albumia "mitäänsanomattomaksi"^[12]. Deep-Purple.fi-sivuston arvostelija pitää puolta albumin kappaleista hyvinä ja toista puolta keskinkertaisena, mutta ei pidä huonona asiana yhtyeen kaupallistumista.^[8]

Hipgnosis-yhtiön tekemää kansikuvaa ei ole tehty varsinaisesti tätä albumia varten. Samaa kuvaa oli tarjottu vuonna 1978 Black Sabbathin albumin Never Say Die! kansikuvaksi.^[13]

Kappale "Vielleicht Das Nachste Mal"^selvennä on lp- ja kasettipainoksissa nimetty virheellisesti nimellä "Vielleicht Das Nachste Zeit".

Kappaleista "I Surrender" ja "Can't Happen Here" on tehty promovideot.

Viimeisen kappaleen lopussa kuuluva nauru kuuluu näyttelijä Oliver Hardylle, ja vinyyliversiossa se muodostaa loppumattoman luupin levyn viimeisellä uralla. CD-versiossa nauru kuuluu muutaman kerran ennen CD:n pysähtymistä.^lähde?

A-puoli

1. I Surrender – 4.10 (säv. Russ Ballard)
2. Spotlight Kid – 5.04 (säv. Ritchie Blackmore/Roger Glover)
3. No Release – 5.42 (säv. Blackmore/Glover/Don Airey)
4. Magic – 4.15 (säv. Brian Moran)
5. Vielleicht Das Nachste Mal (Maybe Next Time) – 3.23 (säv. Blackmore/Airey)

B-puoli

6. Can’t Happen Here – 5.09 (säv. Blackmore/Glover)
7. Freedom Fighter – 4.28 (säv. Blackmore/Glover/Joe Lynn Turner)
8. Midtown Tunnel Vision – 4.44 (säv. Blackmore/Glover/Turner)
9. Difficult to Cure (Beethoven's Ninth) – 5.58 (Trad. arr. by Blackmore/Glover/Airey)

• Joe Lynn Turner – laulu
• Ritchie Blackmore – kitara
• Don Airey – koskettimet
• Roger Glover – basso
• Bobby Rondinelli – rummut

• 1981 – I Surrender/Vielleicht Das Nachste Mal (Maybe Next Time) (UK #3, FIN #7)
• 1981 – Can't Happen Here/Jealous Lover (UK #20)
• 1981 – Magic/Freedom Fighter (Japan)

• Allmusic () linkki