George P. Shultz
George P. Shultz | |
---|---|
Yhdysvaltain 60. ulkoministeri | |
Presidentti | Ronald Reagan |
Edeltäjä | Alexander Haig |
Seuraaja | James Baker |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. joulukuuta 1920 New York City, New York |
Kuollut | 6. helmikuuta 2021 (100 vuotta) Stanford, Kalifornia |
Puoliso | Charlotte Mailliard |
Tiedot | |
Puolue | Republikaanit |
Uskonto | Luterilainen |
Nimikirjoitus |
|
George Pratt Shultz (13. joulukuuta 1920 New York City, New York – 6. helmikuuta 2021 Stanford, Kalifornia)[1] oli yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko. Hänen vanhempansa ovat Margaret Lennox (o.s. Pratt) ja Birl Earl Shultz. Hän toimi Yhdysvaltain työministerinä (1969–1970), valtiovarainministerinä (1972–1974) ja ulkoministerinä (1982–1989).[2] Hänelle myönnettiin vuonna 1989 Presidential Medal of Freedom.
Ministeritehtäviensä välillä 1980-luvun taitteessa Shultz toimi rakennusalan jättiyritys Bechtelin pääjohtajana.[3]
Lähteet
- ↑ Kaplan, Talia: George Shultz, former Reagan secretary of state who helped negotiate end of Cold War, dead at 100 Fox News. 7.2.2021. Viitattu 7.2.2021. (englanniksi)
- ↑ George P. Shultz Stanford University, Hoover Institution. Viitattu 7.3.2016.
- ↑ Virtanen, Matti: Nämä miehet tapaavat Genevessä. Helsingin Sanomat, 6.1.1985, s. 35. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 25.2.2021.
- Jefferson
- Randolph
- Pickering
- Marshall
- Madison
- Smith
- Monroe
- Adams
- Clay
- Van Buren
- Livingston
- McLane
- Forsyth
- Webster
- Upshur
- Calhoun
- Buchanan
- Clayton
- Webster
- Everett
- Marcy
- Cass
- Black
- Seward
- Washburne
- Fish
- Evarts
- Blaine
- Frelinghuysen
- Bayard
- Blaine
- Foster
- Gresham
- Olney
- Sherman
- Day
- Hay
- Root
- Bacon
- Knox
- Bryan
- Lansing
- Colby
- Hughes
- Kellogg
- Stimson
- Hull
- Stettinius
- Byrnes
- Marshall
- Acheson
- Dulles
- Herter
- Rusk
- Rogers
- Kissinger
- Vance
- Muskie
- Haig
- Shultz
- Baker
- Eagleburger
- Christopher
- Albright
- Powell
- Rice
- Clinton
- Kerry
- Tillerson
- Pompeo
- Blinken
|