Haali

Tämä artikkeli kertoo kokoontumistilasta. Muista merkityksistä katso Haali (täsmennyssivu).
Suomi Hall, Astoria, Oregon.

Haali on sali tai seurojentalo, joissa amerikansuomalaiset järjestävät yhteisiä tapaamisia, kokouksia ja juhlia.[1]

Haaleja rakennettiin aikoinaan jokaiseen vähänkin suurempaan suomalaisalueeseen. Kaupunkien ja kylien suomalaiskortteleissa eli finntowneissa haali rakennettiin yleensä korttelin keskelle, ja siellä kävi väkeä myös ympäröivistä kylistä.[1]

Suomalaissiirtolaisuuden alkuvuosina 1800-luvun lopulla haalit olivat etenkin raittiusseurojen käytössä. 1900-luvun alussa amerikansuomalaisten uskonnollisuus alkoi hiipua, ja haaleista tuli enemmänkin amerikansuomalaisten yleisiä juhla- ja tapaamispaikkoja, jotka oli tarkoitettu vapaa-ajan huvitteluun.[1] Lisäksi sosialistit ottivat useita haaleja omaan käyttöönsä hankittuaan ensin enemmistön raittiusseuran jäsenistössä.[2]

Haaleilla vaalittiin suomalaisia perinteitä, urheiltiin, harjoiteltiin, pidettiin häitä sekä tehtiin politiikkaa. Haaleille kokoonnuttiin suurella joukolla etenkin juhla-aikoina, kuten jouluna ja juhannuksena. Haaleilla oli esimerkiksi soittokuntien ja kuorojen harjoittelu- ja esiintymistiloja, näytelmäkerhoja, ompeluseuroja, kirjastoja sekä huvitoimikuntia, jotka järjestivät monenlaisia tilaisuuksia.[1]

Haalien suosio väheni, kun ensimmäinen siirtolaissukupolvi alkoi kadota. Haalit toimivat 1950-luvulle saakka, jolloin monet haalirakennukset alkoivat siirtyä muuhun käyttöön tai ne purettiin. Floridan kahden haalin aktiivinen toiminta jatkui eläkepäiviään viettämään tulleiden amerikansuomalaisten keskuudessa aina 1970-luvulle asti, ja kumpikin Floridan haaleista toimii edelleen.[1]

Sana haali esiintyy myös amerikansuomalaisten keskuudessa vaikuttaneen lestadiolaisuuden suuntauksen haalilaisuuden nimessä.

Lähteet

  1. a b c d e Pitkänen, Silja & Sutinen, Ville-Juhani: Amerikansuomalaisten tarina, s. 69, 94–110. Tammi, 2014. ISBN 978-951-31-7568-9.
  2. Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa: Siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa, s. 62–63. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 1997. ISBN 951-9266-55-0.