Hessen (suku)

Hessen
vaakuna
vaakuna
Maa Saksa, Alankomaat, Ruotsi, Suomi
Kantasuku Brabant
Nykyinen päämies Donatus
Perustamisvuosi 1264

Hessen on saksalainen hallitsijasuku, joka hallitsi nykyisen Hessenin aluetta keskiajalta 1900-luvun alkuun saakka. Kyseessä on alkujaan Brabant-suvun haara. Hessenin sukuun kuului myös yksi Ruotsin kuningas, yksi Bulgarian ruhtinas ja yksi Suomen kuninkaaksi valittu henkilö.

Suvun alkuperä

Suvun alkuperä on kyetty jäljittämään Kaarle Suuren aikoihin saakka, vuonna 840 eläneeseen Maasgaun kreiviin Giselbertiin, josta Brabantin herttuakuntaa hallinnut Brabant-suku polveutuu.[1]

Hessenin alue liitettiin 1100-luvulla Thüringenin maakreivikuntaan, jonka maakreivi Henrik Raspe kuoli vuonna 1247 ilman perillistä. Seuranneessa perimyssodassa valtakunnan läntinen osa eli Hessen päätyi hänen veljentyttärelleen Sofialle, Brabantin herttua Henrik II:n puolisolle. Sofia luovutti Hessenin maakreivikunnan pojalleen Henrik Lapselle, josta tuli näin Hessenin suvun kantaisä. Hän sai vuonna 1292 myös valtakunnanruhtinaan arvon.[2][3]

Hessen oli kertaalleen jaettuna kahdelle veljekselle vuosina 1460–1500, mutta yhdistyi uudelleen toisen sukuhaaran sammuttua. Suvun mahtavin hallitsija, vuonna 1567 kuollut maakreivi Filip Jalomielinen määräsi testamentillaan Hessenin jaettavaksi neljän poikansa kesken, jolloin syntyivät eri sukuhaarojen hallitsemat maakreivikunnat Hessen-Kassel, Hessen-Darmstadt, Hessen-Rheinfels ja Hessen-Marburg. Näistä Hessen-Rheinfelsin sukuhaara sammui jo vuonna 1583 ja Hessen-Marburgin haara vuonna 1604, ja niiden maat jaettiin kahden jäljelle jääneen maakreivikunnan kesken.[2][3]

Hessen-Kasselin sukuhaara

Hessen-Kasselin kruununprinssi Fredrik valittiin vuonna 1720 Ruotsin kuninkaaksi, sillä hän oli Ruotsin sammuneen pfalzilaisen hallitsijasuvun viimeisen hallitsijan, kuningatar Ulriika Eleonooran puoliso. Fredrik I:stä tuli vuonna 1730 myös Hessen-Kasselin maakreivi, mutta maiden välinen personaaliunioni purkautui hänen kuoltuaan lapsettomana vuonna 1751.[4][5]

Hessen-Kassel korotettiin vuonna 1803 Hessenin vaaliruhtinaskunnaksi, ja se säilytti ainoana entisenä vaaliruhtinaskuntana tämän nimen myös sen jälkeen, kun Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta oli lakkautettu vuonna 1806. Napoleonin valloittama vaaliruhtinaskunta yhdistettiin vuonna 1807 Westfalenin kuningaskuntaan, mutta se sai itsenäisyytensä takaisin Wienin kongressissa 1815. Vuoden 1866 Preussin–Itävallan sodassa vaaliruhtinas Fredrik Vilhelm I asettui Itävallan puolelle, minkä seurauksena Preussi valloitti koko vaaliruhtinaskunnan ja liitti sen itseensä.[4][6] Hessen-Kasselit menettivät tällöin valtakuntansa ja vaaliruhtinaan arvon, mutta suvun päämies sai pitää vanhan maakreivin arvon sekä henkilökohtaisen omaisuuden ja linnansa Kasselissa.[7]

Fredrik Vilhelm I:n avioliitto oli morganaattinen, joten hänen lapsensa eivät voineet periä hänen aatelisarvoaan.[8] Fredrik Vilhelmin kuoltua vuonna 1875 Hessen-Kasselin suvun päämiehen asema siirtyi hänen pikkuserkulleen Friedrich Wilhelmille, joka kuului Tanskaan asettuneeseen Hessen-Rumpenheimin sukuhaaraan.[7]

Maakreivin arvon tuleva perijä ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko Friedrich Karl valittiin vuonna 1918 Suomen kuninkaaksi, mutta hän ei ehtinyt ottaa kruunua vastaan ennen kuin Suomen kuningaskuntahanke kariutui.

Friedrich Karlin jälkeläisiä ovat:

  • Philipp von Hessen (1896–1980), Friedrich Karlin poika, Hessenin ja Brabantin maakreivi
  • Wolfgang von Hessen (1896–1989), Friedrich Karlin poika, Philippin kaksoisveli, Suomen aiottu kruununprinssi
  • Moritz von Hessen (1926–2013), saksalainen yrittäjä, Philipp von Hessenin poika
  • Heinrich Donatus von Hessen (s. 1966), Moritz von Hessenin poika, maakreivi, Hessenin suvun nykyinen päämies.[5]

Hessen-Darmstadtin sukuhaara

Pisimpään Hessenin suku pysyi vallassa Hessen-Darmstadtissa, joka vuonna 1806 korotettiin Hessenin suurherttuakunnaksi. Hessen-Darmstadtista erotettiin vuonna 1622 Hessen-Homburgin maakreivikunta, jota hallinnut sukuhaara sammui vuonna 1866. Alue palautui Hessen-Darmstadtille, joka luovutti sen vielä samana vuonna Preussille. Vuodesta 1871 Hessenin suurherttuakunta kuului itsehallinnollisena osana Saksan keisarikuntaan. Suvun viimeinen hallitsija oli suurherttua Ernst Ludvig,[4] joka syrjäytettiin vuoden 1918 vallankumouksen yhteydessä. Hänen sisarensa oli viimeinen Venäjän keisarinna Aleksandra Fjodorovna.[9]

Hessen-Darmstadtin sukuhaara sammui mieslinjalta vuonna 1968. Sen viimeinen päämies Ludwig von Hessen oli vuonna 1960 adoptoinut Hessen-Kasselin sukuhaaran silloisen päämiehen Moritz von Hessenin, joka peri siten molempien sukuhaarojen aatelisarvot.[5]

Battenbergin morganaattinen sukuhaara

Battenbergin suku on Hessen-Darmstadtin suvun haara, joka sai alkunsa vuonna 1851 Hessenin suurherttua Ludvig II:n pojan, prinssi Alexanderin solmittua morganaattisen avioliiton kreivitär Julia von Hauken kanssa. Tähän sukuun kuului muun muassa Bulgarian ruhtinaana vuosina 1879–1886 toiminut Aleksanteri I. Englannissa Battenbergit muuttivat vuonna 1917 nimensä muotoon Mountbatten.[10]

Lähteet

  • Huldén, Anders: Kuningasseikkailu Suomessa 1918. Kirjayhtymä, Helsinki 1988

Viitteet

  1. ↑ Huldén 1988, s. 290–293.
  2. ↑ a b Hessen (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 3.10.2017.
  3. ↑ a b Nordisk familjebok (1909), s. 607–608 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 3.10.2017.
  4. ↑ a b c Nordisk familjebok (1909), s. 611–613 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 3.10.2017.
  5. ↑ a b c Kim Sjöström: ”Suomen kuningas” kuoli Suomen Kuvalehti 31.5.2013. Viitattu 3.10.2017.
  6. ↑ Hesse-Kassel (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 3.10.2017.
  7. ↑ a b Huldén 1988, s. 294–297.
  8. ↑ Nordisk familjebok (1908), s. 1323–1324 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 10.10.2019.
  9. ↑ Alexandra (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 3.10.2017.
  10. ↑ Battenberg family (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 3.10.2017.

Aiheesta muualla