Hultsfredin kunta

Hultsfredin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Kalmarin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Hultsfred
Kuntakoodi 0860
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 121,50 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 14 107
 – Väestötiheys 12,6 as./km²









Hultsfredin kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Hultsfredin kunta (ruots. Hultsfreds kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Hultsfred.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 121,50 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 14 107 henkeä (31.12.2020).[2]

Kunnassa on järjestetty vuodesta 1986 rock-tapahtuma Hultsfred-festivaali. Lastenkirjailija Astrid Lindgrenin luoma satuhahmo Vaahteramäen Eemeli asuu Hultsfredin alueella sijaitsevassa Vaahteramäessä eli Lönnebergassa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 71,18 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Hultsfredin kauppala erotettiin Venan maalaiskunnasta vuonna 1927. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Målilla (Gårdveda ja Målilla)
  • Mörlunda (Mörlunda ja Tveta)
  • Virserum (Järeda ja Virserum).

Lönnebergaan, Venaan ja Hultsfredin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Virserum muutettiin vuonna 1957 kauppalaksi, jolloin vuonna 1917 perustettu Virserumin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuonna 1969 Lönneberga ja Målilla liitettiin Hultsfrediin. Nykyinen Hultsfredin kunta muodostettiin vuonna 1971, jolloin kauppala yhdistettiin Mörlundan, Venan ja Virserumin kanssa.

Vaakuna

Entisellä Hultsfredin kauppalalla ei ollut vaakunaa, mutta eräillä maalaiskunnilla oli oma vaakuna.

  • Målillan maalaiskunta
    Målillan maalaiskunta
  • Mörlundan maalaiskunta
    Mörlundan maalaiskunta
  • Virserumin maalaiskunta
    Virserumin maalaiskunta

Väestönkehitys

Hultsfredin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 20 929
1955
  
 20 323
1960
  
 20 112
1965
  
 19 520
1970
  
 19 550
1975
  
 18 422
1980
  
 17 794
1985
  
 16 961
1990
  
 17 020
1995
  
 16 762
2000
  
 15 163
2005
  
 14 456
2010
  
 13 696
2015
  
 13 919
2020
  
 14 107
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 417 17,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 332 2,4
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 619 4,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 10 551 75,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 137 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 167 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 167 779 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 16,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,6 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 25,5 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,4 5,3
  jalostus 36,8 37,3
  palvelut 56,5 56,1
  tuntematon 1,4 1,3
  Työpaikkoja ja työllisiä 5 602 5 978
  työpaikkaomavaraisuus 93,7

Taajamat

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 587 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Hultsfred 5 143
2 Virserum 1 742
3 Målilla 1 524
4 Mörlunda 838
5 Silverdalen 725
6 Järnforsen 489
7 Vena 367
8 Rosenfors 281

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Lönneberga
  • Målilla Kyrkby

Luettelossa mainituista taajamista Målilla Kyrkby on sittemmin kasvanut yhteen Målilla station -nimisen taajaman kanssa, jolloin yhteenkasvaneen taajaman nimeksi annettiin Målilla.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Lönneberga

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hultsfredin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 7 7 7 8 7 6 7 5 5 4 5 6 4 4
  Keskustapuolue 15 14 13 13 13 13 12 12 8 9 9 11 11 15
  Liberaalit 3 3 3 2 3 2 2 1 1 2 1 1 1 0
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 3 2 3 5 3 7 6 4 5 4 4
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 2 1 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 20 21 20 20 20 20 17 21 19 21 18 15 16 12
  Vasemmistopuolue 2 2 4 3 4 4 6 7 7 5 5 4 3 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 1 5 6
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 0 0 0 0
  Yhteensä [20] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 45 45 45 45

Piirit

Kartta Hultsfredin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Hultsfredin piiri
  • Järedan piiri
  • Lönnebergan piiri
  • Målilla-Gårdvedan piiri
  • Mörlundan piiri
  • Tvetan piiri (Småland)
  • Venan piiri
  • Virserumin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Hultsfred
  • Lönneberga
  • Målilla med Gårdveda
  • Järeda
  • Virserum
  • Vena
  • Mörlunda-Tveta

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Gårdveda* (Gottfridsdal)
  • Gårdveda kbfd*
  • Hultsfred
  • Hultsfreds kbfd*
  • Järeda
  • Lönneberga
  • Målilla kbfd*
  • Målilla med Gårdveda (Molilja, Målilla)
  • Mörlunda
  • Tveta
  • Vena
  • Vena kbfd*
  • Virserum

Kirkot

  • Gårdvedan kappeli
    Gårdvedan kappeli
  • Järedan kirkko
    Järedan kirkko
  • Målilla-Gårdvedan kirkko
    Målilla-Gårdvedan kirkko
  • Mörlundan kirkko
    Mörlundan kirkko
  • Tvetan kirkko
    Tvetan kirkko
  • Virserumin kirkko
    Virserumin kirkko

Lähteet

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.1.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Hultsfred Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.1.2022. (ruotsiksi)
  20. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hultsfredin kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Hultsfreds kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
Kalmarin läänin kunnat
Borgholmin kunta • Emmabodan kunta • Hultsfredin kunta • Högsbyn kunta • Kalmarin kunta • Mönsteråsin kunta • Mörbylångan kunta • Nybron kunta • Oskarshamnin kunta • Torsåsin kunta • Vimmerbyn kunta • Västervikin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit