Iași

Iași
Iașin kulttuuripalatsi
Iașin kulttuuripalatsi
vaakuna
vaakuna

Iași

Koordinaatit: 47°09′44″N, 27°35′20″E

Valtio Romania
Piirikunta Iași
Ensimmäinen asiakirjamaininta 1408
Hallinto
 – Pormestari Gheorghe Nichita
Väkiluku (2011[1]) 290 422
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Iași ([jaʃʲ], unk. Jászvásár) on noin 290 000 asukkaallaan yksi Romanian suurimmista kaupungeista ja samannimisen piirikunnan pääkaupunki. Se sijaitsee noin 500 kilometriä Bukarestista pohjoiseen lähellä Moldovan rajaa. Kaupungin halki virtaa Tonavan sivujoki Prut. Iași oli historiallisen Moldavian ruhtinaskunnan pääkaupunki sekä Moldavian ja Valakian yhdistyneen kuningaskunnan toinen keskus Bukarestin ohella.

Kaupunki tunnettiin aiemmin nimellä Jassy. Nimen arvellaan mahdollisesti periytyvän sarmaatteihin lukeutuvalta jazygien paimentolaisheimolta.

Historiaa

Kaupungin mainitsee ensimmäisen kerran voivodiruhtinas Alexandru cel Bun (Aleksanteri Hyvä) vuonna 1408. Moldavian ruhtinas Alexandru Lăpușneanu siirsi pääkaupunkinsa Suceavasta Iașiin vuoden 1564 paikkeilla. Iașin ovat polttaneet tataarit 1513, turkkilaiset 1538 ja venäläiset 1686. Vuonna 1734 kaupungissa riehui rutto.

Vuoden 1562 paikkeilla kreikkalainen seikkailija Jacob Basilicus perusti kaupunkiin kreikankielisen koulun ja luterilaisen kirkon. Paikallista kieltä alettiin käyttää opetuskielenä albanialaissyntyisen ruhtinas Vasile Lupun määräyksestä vuonna 1640. Alexandru Ioan Cuza perusti koko Romanian ensimmäisen yliopiston Iașiin vuonna 1860.

Iași toimi Romanian pääkaupunkina ensimmäisen maailmansodan aikana 1916–1918 Bukarestin ollessa saksalaisten miehittämänä.

Alueen pääasiallinen uskonto on tätä nykyä Konstantinopoliin suuntautuva ortodoksisuus (92,5 %), roomalaiskatolilaisten ollessa toisella sijalla (4,9 %).

Vielä 1800-luvun puoliväliin asti kaupungin väestöstä oli jopa kolmannes juutalaisia. Kaupungissa ilmestyi peräti jiddišinkielinen sanomalehti ja toimi jiddišinkielinen ammattilaisteatteri. Iașin pogromissa 29. kesäkuuta – 6. heinäkuuta 1941 tai sen jälkeen surmattiin puolet juutalaisista ja loput kuljettiin pois.

Nähtävyyksiä

Posliinista tunnetun kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa kulttuuripalatsi, Golian luostari, Kolmen hierarkin kirkko ja luostari Vasile Lupun ajoilta. Lisäksi siellä on Euroopan mahtavimpiin kuuluva kasvitieteellinen puutarha, jolla on pinta-alaa sata hehtaaria.

Lähteet

  1. ↑ 8. Populația stabilă după etnie – județe, municipii, orașe, comune (XLS) Institutul Național de Statistică. Arkistoitu 18.1.2016. Viitattu 10.7.2017.

Aiheesta muualla