Inkoon kirkko

Inkoon kirkko
Ingå kyrka
Inkoon kirkko
Inkoon kirkko
Sijainti Ola Westmanin puistotie 12, Inkoo
Koordinaatit 60°02′42″N, 024°00′07″E
Rakentamisvuosi 1430–1500-luku useassa vaiheessa
Materiaali harmaakivi
Istumapaikkoja 500
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Inkoon kirkko, sankarihaudat
För Fosterlandet 1939–1944

Inkoon kirkko (ruots. Ingå kyrka) on kirkkorakennus Inkoossa Länsi-Uudellamaalla. Pyhälle Nikolaukselle pyhitetty kirkko on kaivausten ja muuritutkimusten perusteella rakennettu kolmessa vaiheessa, joista viimeisin tuotti nykymuotoisen kirkkorakennuksen. Markus Hiekkasen mukaan ensimmäinen vaihe muurattiin aikaisintaan 1430-luvulla, toinen vaihe ehkä 1400-luvun jälkipuoliskolla ja viimeinen vaihe luultavasti 1510-luvulla.[1] Paikalla on kuitenkin todennäköisesti sijainnut puukirkkoja jo seurakunnan perustamisesta lähtien, joka tapahtui 1200-luvun alussa.[1] Jälkeenpäin on kirkkoa jouduttu uusimaan ja kunnostamaan useasti, kun esimerkiksi vuonna 1623 salama tuhosi sen katon. Kellotapuli rakennettiin kirkon vierustalle vuosina 1739–1740.

Kirkon sisällä pohjoisseinällä olevassa seinämaalauksessa on Suomen ainoa säilynyt kuolemantanssikuvaelma. Keskiaikaiset maalaukset ovat tyyliltään samanlaisia kuin Lohjan ja Hattulan kirkon maalaukset, ja ne on melko varmasti maalattu 1510-luvulla.[1]

Kirkon urut on valmistanut Åkerman & Lund, ja 21-äänikertaiset urut on asennettu 1989.[2]

Kirkon sankarihautausmaan muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Arne Rancken v. 1949 [3]

Katso myös

  • Päätykolmio on poikkeuksellinen.
    Päätykolmio on poikkeuksellinen.
  • Sisäänkäynti kirkkomaalle.
    Sisäänkäynti kirkkomaalle.
  • Kuolemantanssi, seinämaalaus.
    Kuolemantanssi, seinämaalaus.
  • Inkoon kirkon alttari.
    Inkoon kirkon alttari.
  • Inkoon kirkon seinä- ja kattomaalauksia.
    Inkoon kirkon seinä- ja kattomaalauksia.

Lähteet

  1. ↑ a b c Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 432–433. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  2. ↑ Inkoon kirkko (Arkistoitu – Internet Archive) Inkoon kunnan sivulla, viitattu 14.11.2017
  3. ↑ Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit, s. 282. Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1,. Espoo: Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4

Aiheesta muualla

Uudenmaan kirkot (pois lukien Espoo, Helsinki ja Vantaa)

Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti 

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.