Jaan Kross
| Jaan Kross | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. helmikuuta 1920 Tallinna, Viro |
| Kuollut | 27. joulukuuta 2007 (87 vuotta) Tallinna, Viro |
| Kansalaisuus | Viro |
| Ammatti | prosaisti, runoilija |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jaan Kross (19. helmikuuta 1920 – 27. joulukuuta 2007[1]) oli virolainen kirjailija. Kross tunnetaan erityisesti Viron historiaa käsittelevistä historiallisista romaaneistaan, joihin kuuluvat muun muassa Uppiniskaisuuden kronikka ja Keisarin hullu. Häntä pidetään yhtenä Viron kansainvälisesti tunnetuimpana kirjailijana.[2][3]
Elämä
Tallinnassa vuonna 1920 syntynyt ja Kalamajassa lapsuutensa viettänyt Kross kävi edistysmielistä Westholmin poikalyseota. Hän valmistui 1944 Tarton yliopistosta lakimieheksi. Saksalaiset miehittäjät vangitsivat hänet virolaiseen vastarintaliikkeeseen osallistumisen takia vuonna 1944. Vuonna 1946 neuvostoliittolaiset vangitsivat kansallismielisyydestä syytetyn Krossin, joka joutui vankileirille ja tuli myöhemmin karkotetuksi, kuten suuri osa Viron älymystöä (kyyditettiin Siperiaan). Vapauduttuaan 1954 Kross palasi Neuvosto-Viroon, jossa hän aloitti uran runoilijana ja kääntäjänä. 1970-luvulta alkaen Kross kirjoitti proosaa, aluksi pitkään historiallisia kertomuksia, joissa päähenkilöinä on usein tunnettu tai tuntematon virolainen merkkihenkilö. 1980-luvulta alkaen Kross siirtyi oman aikansa kuvaamiseen ja käytti romaaneissaan paljon omaelämäkerrallista aineistoa.lähde?
Kross sai ensimmäisen Eeva Joenpelto -palkinnon vuonna 1988.lähde?
Kross osallistui Viron uudne itsenäisyyden alkuvaiheisiin. Hänestä tuli syyskuussa 1992 valitun riigikogun jäsen Maltillisten listalta, mutta 23. syyskuuta 1993 hän erosi riigikogusta ja Toivo Jellinen korvasi hänet riigikogussa. Jaan Kross toimi ammatillisen Viron sortopolitiikkaa tutkivan kansallisen komission puheenjohtajana vuosina 1992-1993.lähde?
Krossin puoliso oli virolainen runoilija, kääntäjä ja lastenkirjailija Ellen Niit (1928-2016). Kross kuoli vuonna 2007 Tallinnassa.[3]
Tuotanto
Jaan Krossin historialliset romaanit käsittelevät usein Viron ja virolaisten historiaa. Useat hänen romaaneidensa päähenkilöistä ovat historiantutkimuksen kannalta marginaaliin kuuluvia virolaisia, joiden kautta Kross koki saavansa verrattain vapaat mahdollisuudet kuvata historian ja yhteiskunnan kehityskulkuja. Toinen Krossin historiallisille romaaneille tyypillinen piirre on niiden perustuminen hyvin tarkkaan ja yksityiskohtaiseen historiantutkimukseen.[2][3]
Krossin pääteoksena pidetään neliosaista vuosina 1970–1980 ilmestynyttä Uppiniskaisuuden kronikkaa, joka kuvaa Liivinmaan kronikan koonneen Balthasar Russowin elämäntarinan kautta Viron historiaa. Toinen Suomessa laajalti luettu historiallinen romaani on Keisarin hullu (1978). Teos on kertomus liiviläisestä aatelismiehestä Timotheus von Bockista, joka Venäjän keisarin Aleksanteri I:n uskottuna upseerina uskaltautuu ehdottomaan tsaarinvallan korvaavaa perustuslaillista hallitusmuotoa ja joutuu lopulta radikaalien ajatustensa vuoksi vankilaan.lähde?
Valikoima teoksia
Historialliset romaanit ja novellikokoelmat
- Kolme katku vahel I–IV (1970 – 1980), kertomus Balthasar Russowin elämästä
- Uppiniskaisuuden kronikka, suom. Kaisu Lahikainen ja Jouko Vanhanen, WSOY 2003
- Klio silma all (1972), novellikokoelma Viron kirjallisuuden merkkihenkilöistä F.R. Kreutzwaldista ja J.V. Jannsenista
- Kleion silmien alla, suom. Jouko Vanhanen, Pohjoinen 1987; 2. tark. painos Moreeni 2012
- Kolmandad mäed (1975), kertomus taidemaalari Johann Köleristä
- Kolmannet vuoret 1985)
- Keisri hull (1978), tarina perustuslakia kohtalokkaasti vaatineesta aatelisesta Timotheus von Bockista
- Keisarin hullu, suom. Juhani Salokannel, WSOY 1982
- Rakvere romaan (1982), pienen Rakveren kaupungin mullistuksia käsittelevä teos
- Pietarin tiellä, suom. Juhani Salokannel, WSOY 1984
- Professor Martensi ärasõit (1984), virolaissyntyistä Venäjän keisarikunnan diplomaattia Friedrich Martensia käsittelevä romaani
- Professori Martensin lähtö, suom. Juhani Salokannel, WSOY 1986
- Tabamatus. Jüri Vilmsi romaan (1993), virolaisesta valtiomiehestä Jüri Vlmsistä kertova teos
- Kuningasajatus, suom. Juhani Salokannel, WSOY 1994
Muut romaanit
- Vastutuulelaev (1987), Viron Naissaareen sijoittuva romaani keksijä Bernard Schmidtistä
- Vastatuulen laiva, suom. Eva Lille, WSOY 1990
- Silmade avamise päev (1988), toisen maailmansodan vaiheille Viroon sijoittuva novellikokoelma
- Silmien avaamisen päivä, suom. Juhani Salokannel, WSOY 1991
- Wikmani poisid (1988), omaelämäkerrallinen romaani aikuistuvista koulupojista yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä
- Wikmanin pojat, suom. Kalervo Mettala, Kirja-Aurora 2001
- Väljakaevamised (1990), romaani kuvaa virolaisten elämää Stalinin kuoleman ja vankileirien jälkeen
- Syvyydestä, suom. Jouko Vanhanen, WSOY 1989
- Paigallend (1998), Krossin lapsuudenystävästä Ullo Paerannasta ja Viron itsenäisyyskamppailusta kertova romaani
- Paikallaanlento, suom. Jouko Vanhanen, WSOY 1999
- Tahtamaa (2001), Krossin ainoa romaani, joka käsittelee Viron uutta itsenäisyyden aikaa eli 1990-lukua.
- Tahtamaa, suom. Jouko Vanhanen, Moreeni 2012
- Kallid kaasteelised (2003) ja Kallid kaasteelised II (2008), Jaan Krossin muistelmat
- Rakkaat kanssavaeltajat, suom. Jouko Vanhanen, WSOY 2005 ja Rakkaat kanssavaeltajat II, suom. Jouko Vanhanen, WSOY 2010
Lähteet
- ↑ Kirjailija Jaan Kross on kuollut Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.8.2010. Viitattu 27.12.2007.
- ↑ a b Nummelin, Juri; Halme, Jukka & Polvinen, Sari: Historiallisen romaanin taitajia I, s. 88–94. BTJ, 2009.
- ↑ a b c Jaan Kross - Biography Estonian Literature. Viitattu 31.3.2016. (englanniksi)
Kirjallisuutta
- Salokannel, Juhani: Sivistystahto: Jaan Kross, hänen teoksensa ja virolaisuus. Helsinki: WSOY, 2008.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jaan Kross Wikimedia Commonsissa
- Jaan Kross ja Viron toivot ja pelot. Elävä arkisto. Yleisradio.
| ||||||||||||||||||||||
