Julius LeBlanc Stewart

Julius LeBlanc Stewart (1865 Philadelphia, Yhdysvallat - 1919 Pariisi, Ranska) oli yhdysvaltainen, suurimman osan elämästään Ranskassa asunut taidemaalari. Hän oli aktiivinen jäsen Ranskaan asettuneiden yhdysvaltalaisten yhteisössä ja hän maalasi kuvia varakkaiden ja kuuluisien elämästä. Elämäntyylinsä vuoksi häntä kutsuttiin "Pariisilaiseksi Philadelphiasta". Kuten maanmiehensä John Singer Sargent ei myöskään Julius LeBlanc Stewart tuntenut kotimaataan Yhdysvaltoja juuri mitenkään. ^{[1] [2]}

LeBlanc Stewart syntyi erittäin varakkaaseen perheeseen. Isä, William Hood Stewart, oli liikemies joka omisti Kuubassa sokeriplantaasin. Yhdysvaltain sisällissodan loputtua perhe muutti Pariisiin. Isästä tuli sekä kunnianhimoinen että avokätinen taiteilijoiden tukija. Kodin ovet olivat auki erityisesti espankielisistä maista tuleville taiteilijoille. Talossa vierailivat muiden muassa Eduardo Zamacoïs, Mariano Fortuny ja Raimundo de Madrazo. Heidän joukostaan löytyi myös nuorelle taiteilijuudesta haaveilevalle esikuvia. ^[3]

Isä palkkasi Eduardo Zamacoïsin Juliuksen ensimmäiseksi taideopettajaksi. Tarkoituksena oli valmentaa LeBlanc Stewart pärjäämään virallisissa taideopinnoissa. Valmennus oli hyvää ja toukokuussa vuonna 1873 École des Beaux-Arts otti LeBlanc Stewartin oppilaakseen. Siellä hänen opettajanaan oli orientalisti ja historiamaalari Jean-Léon Gérôme. Gérômen mukana LeBlanc Stewart pääsi mukaan maalausmatkalle Egyptiin. Raha ei ollut ongelma, vanhemmat maksoivat poikansa matkan mielellään sillä he halusivat hänestä taidemaalarin. ^[3]

LeBlanc Stewartin töitä oli ensimmäisen kerran esillä Pariisin Salongissa vuonna 1878. Hänen ensiesiintymisensä siellä oli menestys; hän hurmasi kriitikot, toiset taiteilijat sekä ostavan yleisön. Samoihin aikoihin hän perusti oman ateljeensa. Hänen alkukauden töissään näkee selvän espanjalaisten taiteilijoiden vaikutuksen. Värien käyttö on rikasta ja valo on kuvattu hienostuneesti. Hän osallistui Pariisin Salonkiin seuraavat 35 vuotta. ^{[2] [4]}

1880-luvulla LeBlanc Stewartin tyyli alkoi muuttua. Hän alkoi sommitella töihinsä useampia hahmoja, mikä oli selvää vaikutusta hänen ystävältään Jean Béraud'ta. Béraud oli Belle époque- ajan muotitaiteilijoita. Väkijoukkoja esittäviin maalauksiinsa LeBlanc Stewart sijoitti usein myös itsensä. ^{[2] [3]}

Uuden tyylinsä myötä LeBlanc Stewart alkoi maalata kuvia aikansa julkisuuden henkilöistä ja suurporvaristostosta. Hänen maalauksissaan ovat malleina Sarah Bernhardt , Isabella Stewart Gardner, Rothschildin pankkisuvun jäsenet, kauneuskuningattaret ja prostituoidut. Viimeksi mainittua paheksuttiin. LeBlanc Stewart käsitteli aihetta vuonna 1905 maalauksessaan "Redemption" (Lunastus) Siinä kaunis nainen valkoisessa puvussa tunnustaa tekonsa väkijoukolle joka paheksuu. Taustalla ovat Kristus ja Maria Magdalena. Lisääntynyt vauraus ja löysentyneet moraalisäännöt tekivät myös prostituutiosta hyväksytympää. ^{[2] [3] [5]}

LeBlanc Stewart oli hyvä ystävä myös hiukan erikoislaatuisen journalistin James Gordon Bennett jr:n kanssa. Bennet tunnetaan nykyaikana sanomalehtien "The New York Herald" ja "The International Herald Tribunen" perustajana. Hän otti osaa Bennetin järjestämiin purjehduksiin ja maalasi niiden tapahtumista 1880- 1890- luvuilla maalauksia.^[2]

1890- luvulla LeBalanc Stewart oli mukana myös taide-elämän yleisissä järjestelyissä. Hän sai järjestettyä Pariisiin Salonkiin vuonna 1894 oman yhdysvaltalaisten taiteilijoiden osaston, joka kantoi luonnollisesti nimeä "Americans in Paris". Vuonna 1895 hän sai Ranskan kunnialegioonan ritarin arvon. Hänen töitään oli esillä myös Ranskan ulkopuolella, World Colombia Exhibitionissa Yhdysvalloissa vuonna 1893, Münchenin kansainvälisessä taidenäyttelyssä vuonna 1901, Louisina Purchase Exhibitionissa vuonna 1904 ja useissa yksityisissä gallerioissa. ^{[3] [4]}

Koska LeBalanc Stewart oli jo valmiiksi varakas, hän saattoi valita aiheensa vapaasti. Lisäksi hän ansaitsi mukavasti maalatessaan aristokraattien ja uuden rahan edustajien muotokuvia. Viimeisinä vuosinaan hän maalasi sekä alastontutkielmia että uskonnollissävytteisiä maalauksia. ^[3]

LeBlanc Stewartin elämästä on jäänyt jäljelle vain vähäinen määrä dokumentteja. Hän ei pitänyt tiettävästi päiväkirjaa, häneltä ei ole löydetty kirjeenvaihtoa tai edes laskujen kuitteja. Hänen tiedetään olleen John Singer Sargentin ystävä ja miehet kävivät Venetsiassa yhdessä. Aikoinaan kuuluisa taiteilija on vajonnut lähes tuntemattomuuteen. ^[4]

• http://www.artrenewal.org/artists/julius-leblanc-stewart/1701