Kaarlo Harvala

Kaarlo Harvala.

Kaarlo Jafet Harvala (aik. Helminen, 15. helmikuuta 1885 Ruovesi – 24. lokakuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja. Hän toimi kansanedustajana 1922–1939 ja Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajana vuosina 1930–1942.[1]

Harvala toimi Suomen maanvuokraajain liiton sihteerinä Tampereella vuosina 1912–1918. Sisällissodan aikana vuonna 1918 hän joutui vankilaan, koska oli toiminut punaisten ylimpänä oikeushenkilönä toimiessaan Vallankumouksellisen Ylioikeuden puheenjohtajana. Vankilasta vapauduttuaan Harvala työskenteli Kansan Sanan ja Kansan Lehden päätoimittajana Tampereella sekä Sosialisti-lehden toimittajana Turussa vuonna 1919. Vuosina 1919–1921 hän oli Suomen Sosialidemokraatin toimittaja.[1] Harvala toimi sisällissodan jälkeen myös Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton puheenjohtajana.

Eduskuntaan Harvala valittiin ensimmäisen kerran Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä vuonna 1922. Hän on presidentin valitsijamies vuosien 1925, 1931 ja 1937 vaaleissa Vuodesta 1937 kuolemaansa saakka Harvala oli Alkon johtaja ja johtokunnan varapuheenjohtaja.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Kaarlo Harvala Suomen kansanedustajat. Eduskunta.


Edeltäjä:
Matti Paasivuori 		SDP:n puheenjohtaja
1930–1942 		Seuraaja:
Väinö Salovaara
Kansalliset
Henkilöt