Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Yleistä
Väkiluku 170 028
Alue Kanta-Hämeen maakunta
Keskuspaikka Hämeenlinna
Kunnat 11
Yhteistyöalue Sisä-Suomen yhteistyöalue
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen
Pelastuslaitos Kanta-Hämeen pelastuslaitos
Aluevaltuusto
Aluevaltuuston koko 59
Puheenjohtaja Juha Isosuo
Puolueet ja valtuustopaikat
SDP 15
Kokoomus 14
Keskusta 9
Perussuomalaiset 7
Vasemmistoliitto 6
Vihreät 3
Kristillisdemokraatit 3
Liike Nyt 1
VKK 1

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on Kanta-Hämeen maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.

Syyskuussa 2024 kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti, että ministeriö ottaa Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Itä-Uusimaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan hyvinvointialueet tarkempaan ohjaukseen näiden taloudellisten haasteiden johdosta.[1]

Kunnat

Hyvinvointialueeseen kuuluu 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja.[2]

Vuoden 2024 lopussa hyvinvointialueella asui 169 429 henkeä.[3]

Palvelut

Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.[4]

Sosiaalihuolto

Terveydenhuolto

Alueen keskussairaalana toimii Kanta-Hämeen keskussairaala Hämeenlinnassa.[5] Hyvinvointialueella sijaitseva Riihimäen sairaala on hallinnollisesti osa keskussairaalaa. Lisäksi alueella toimii Forssan sairaala, Janakkalan sairaala[6] ja Hämeenlinnassa Vanajaveden sairaala[7].

Alueen laboratoriopalvelut tuottaa Fimlab Laboratoriot Oy.[8]

Terveysasemia oli hyvinvointialueen aloittaessa 19 kpl: Forssa, Hauho, Humppila, Idänpää, Jokioinen, Jukola, Kalvola, Lammi, Loppi, Oitti, Ojoinen, Parola, Renko, Riihimäki (sairaalan yhteydessä), Tammela, Tervakoski, Turenki, Viipurintie ja Ypäjä. Toimipisteiden määrän vähentäminen noin puoleen on suunnitteilla.[9]

Pelastustoimi

Pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimialueeseen.[10]

Aluevaltuusto

Pääartikkeli: Luettelo Kanta-Hämeen aluevaltuutetuista

Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[11] ja aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022.[12] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.[13]

Vaalit

VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
20226153923147
615393147
5946,6
2336
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Vuoden 2022 vaaleissa yli tuhat ääntä saaneita ehdokkaita olivat Kaisa Lepola, sd. (1 534 ääntä), Lulu Ranne, ps. (1 517), Johannes Koskinen, sd. (1 415), Sanni Grahn-Laasonen, kok. (1 258), Tarja Filatov, sd. (1 254), Johanna Häggman, kesk. (1 166) Juha Isosuo, kok. (1 157) ja Päivi Räsänen, kd. (1 117). Valituista pienimmät henkilökohtaiset äänimäärät saivat Hannele Saari, kd. (187 ääntä), Kylli Kylliäinen, kd. (191) ja Teppo Turja, ps. (192).[14]

Huomionarvoista vaaleissa oli naisehdokkaiden suuri menestys; Yhdessäkään naisehdokkaita asettaneessa puolueessa ei miesehdokas saanut suurinta äänimäärää[15], ja naiset ottivat 61 prosenttia valtuustopaikoista.

Ainoa vaaliliitto puolueiden välillä tehtiin Valta kuuluu kansalle -puolueen ja Kristallipuolueen kesken, mikä tuotti 59:nnen vertausluvun (1 030). Siten viimeinen valtuustopaikka meni VKK:lle, jolla oli vaaliliiton eniten ääniä saanut ehdokas.[15]

Kotikunnittain tarkasteltuna hyvinvointialueen suurin kaupunki Hämeenlinna sai läpi eniten valtuutettuja, 26 paikkaa 59:stä. Toiseksi suurin kaupunki Riihimäki sai 13 valtuustopaikkaa, ja kolmanneksi suurin Forssa otti 6 paikkaa. Janakkala ja Loppi saivat kumpikin 5 edustajaa, Hattula 3 ja Hausjärvi yhden.[14] Täten maakunnasta jäi neljä kuntaa ilman valtuutettua.

Tultuaan valituksi ministeriksi kesällä 2023 aloittaneeseen tasavallan hallitukseen Grahn-Laasonen (kok.) ja Ranne (ps.) jättivät aluevaltuutetun tehtävänsä.

Lähteet

  1. ↑ Heiskanen, Pietu: Ministeri Ikonen: Valtio ottaa kuusi hyvinvointialuetta tarkempaan ohjaukseen Yle Uutiset. 24.9.2024. Viitattu 26.9.2024.
  2. ↑ Hyvinvointialueet Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  3. ↑ Kanta-Hämeen maakunta. Wikipedia, 7.12.2024. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  4. ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 22.1.2022.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Kanta-Hämeen keskussairaala - OmaHäme omahame.fi. Arkistoitu 13.1.2023. Viitattu 13.1.2023.
  6. ↑ Janakkalan sairaala Oma Häme. Viitattu 26.1.2025.
  7. ↑ Vanajaveden sairaala Oma Häme. Viitattu 26.1.2025.
  8. ↑ Yritys Fimlab. Viitattu 13.1.2023.
  9. ↑ Viki Salonen, Sanni Koivuniemi: Oma Hämeen palveluverkkoluonnos: Kanta-Hämeen terveysasemien määrä putoaa noin puoleen nykyisestä – Näitä toimipisteitä ollaan sulkemassa Hämeen Sanomat. 25.1.2024. Viitattu 26.1.2025.
  10. ↑ Etusivu Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Viitattu 14.1.2023.
  11. ↑ Aluevaalit Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  12. ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 22.1.2022.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Aluevaltuustot Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  14. ↑ a b Kanta-Hämeen hyvinvointialue, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.3.2022.
  15. ↑ a b Kanta-Hämeen hyvinvointialue, ehdokaskohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 3.4.2022.