Kiinalainen horoskooppi

12 eläintä, Qingyanggong-temppeli, Chengdu, Sichuan, Kiina

Kiinalainen horoskooppi on termi, jota käytetään 12 eläimeen perustuvasta kiinalaisen astrologian haarasta. Se on varsinaisten astrologisten menetelmien rinnalla elävä kansanomainen selitysmalli, joka käyttää eläinten ominaisuuksia ihmisten luonnehtimiseen.

Sanan horoskooppi (kreik. hora ’tunti’, skopos ’seuranta’) käyttäminen kiinalaisen astrologian yhteydessä on teknisesti väärin, koska se tarkoittaa länsimaista taivaankappaleiden sijaintia kuvaavaa karttaa tutkittavalla hetkellä. Koska termi on vakiintunut populääriastrologian sanastoon, sitä voidaan käyttää eläintulkinnoista. Kiinalaiset astrologit ovat ottaneet mallia länsimaisista horoskooppimarkkinoista. Nykyään länsimaisia horoskooppeja mukailevia eläinhoroskooppeja julkaistaan eri medioissa.

Alkuperä

Vanhimmat tunnetut viittaukset eläinnimitysten käyttöön ovat ajalta 200–300 eaa., mutta niissä eläimistö on osittain erilainen ja niillä kuvataan rikollisten ominaisuuksia[1].

Nykyään tunnettu eläimistö ja niiden järjestys on hyvin samankaltainen turkkilais-mongolialaisten kansojen vastaavan järjestelmän kanssa. On luultavaa, että eläinjärjestelmä on lainaa Keski-Aasian kansoilta. Vastaava kahdentoista eläimen sarja on ollut käytössä myös kreikkalais-egyptiläiseltä ajalta ja tunnetaan kreikkalaisperäisellä nimellä dodekaoros.[2]

Eläinnimitysten käyttäminen nykymuodossaan astrologisissa tulkinnoissa mainitaan ensi kertaa 600-luvun lähteissä. Oletetaan, että Intiasta tulleet vaeltavat buddhalaiset munkit joko toivat eläintulkinnat tullessaan tai ainakin edesauttoivat niiden leviämistä ansaitessaan elantonsa ennustamalla tavalliselle kansalle. Vaeltavilla munkeilla ei ollut yleensä niin korkeaa koulutusta, että he olisivat pystyneet tekemään tarkempia astrologisia laskelmia, joten syntymävuoden eläin oli helpoin tapa luokitella ihmiset.

Eläinmerkkien mytologisesta alkuperästa on useita versioita. Yleisimmän version mukaan Buddha kutsui kaikki eläimet luokseen ollessaan lähdössä maan päältä. Vain kaksitoista eläintä saapui paikalle. Buddha nimitti palkinnoksi 12 vuotta näiden eläinten mukaan ja määräsi ne hoitamaan vuorollaan maan ja sen asukkaiden asioita, kukin kykyjensä ja luonteensa mukaisesti.

Tarina Buddhasta todistaa eläinmerkkien leviämisestä buddhalaisuuden siivellä, mutta ei niiden alkuperästä.

12 eläintä

Kaikki 12 horoskooppieläintä figuriineina.

12 eläintä liitettiin ikivanhaan kiinalaiseen ajanlaskumerkistöön, maallisiin oksiin, joita on myös kaksitoista:

Maallinen
oksa
Pinyin Eläin Pinyin Vakiintunut
suomennos
Turkkilainen
nimi
Mongolialainen
nimi
Kurdinkielinen
nimi
Elementti Yinyang
zi shǔ Rotta fare (rotta) quluğana siçğan vesi yang
chou niú Härkä sığır (härkä) üker ud maa yin
yin Tiikeri pars (leopardi) bars bars puu yang
mao Jänis tavşan (jänis) taulai tavişğan puu yin
chen lóng Lohikäärme ejder (lohikäärme) luu lu maa yang
si shé Käärme yılan (käärme) mogai magr tuli yin
wu Hevonen at (hevonen) morin yond, hesp tuli yang
wei yáng Vuohi koyun (lammas) qonin koy, gind maa yin
shen hóu Apina maymun (apina) beçin biçin metalli yang
you Kukko tavuk (kana) takiya tağuk metalli yin
xu gǒu Koira köpek (koira) noqai kuti maa yang
hài zhū Sika domuz (karju) gakai tonguz vesi yin

Kun vuosia, kuukausia, päiviä ja tunteja nimetään eläinten mukaan, se tehdään maallisten oksien kautta.

Jokaisella eläimellä on elementti ja yinyang-määre. Yin-merkki on passiivinen, feminiininen, pehmeä ja rauhallinen. Yang-merkki on aktiivinen, maskuliininen, kova ja liikkuva. Yin ja yang vaikuttavat osaltaan eläimen luonteeseen. Yin-merkkejä voidaan kuvailla introverteiksi ja yang-merkkejä ekstroverteiksi.

Nimien kääntämisestä

Muutaman eläimen kohdalla nähdään erilaisia käännöksiä:

牛 niú kattaa kaikki nautaeläimet. Sen voi kääntää lehmäksi tai sonniksi. Härkä on vakiintunut käännös suomessa. Lehmä olisi oikeampi käännös, koska kyseessä on yin-eläin. Myös käännöksiä puhveli ja vesipuhveli näkee. Vesipuhveli on kuitenkin eteläisemmän Kiinan eläin, jota Keski-Aasian paimentolaiset eivät tunteneet.

兔 tù on jänis. Usein näkee käytettävän kissaa jäniksen asemasta, mutta se ei ole alkuperäinen kiinalainen eläinmerkki.

羊 yáng tarkoittaa sekä vuohta että lammasta. Koska menetelmä on ilmeisesti peräisin Keski-Aasian paimentolaiskansoilta, joille vuohi oli lammasta vanhempi kotieläin, vuohi katsotaan tässä yhteydessä oikeammaksi käännökseksi.

雞 jī tarkoittaa kanaa ja kukkoa. Kukko on suomeen vakiintunut käännös. Kana olisi asianmukaisempi, koska kyseessä on yin-eläin.

豬 zhū tarkoittaa sikaa, emakkoa ja karjua. Sen näkee joskus käännettävän villisiaksi tai villikarjuksi. Kyseessä on kuitenkin yin-eläin, ihmisen kesyttämä kotieläin.

Lehmä, kana ja sika ovat hyötyeläimiä. Tässä suhteessa näistä eläimistä erityisesti lehmä ja kana naaraina ovat aina olleet tärkeämpi sukupuoli, joten on loogista olettaa, että alun perin on tarkoitettu juuri naaraita, vaikka sanat kattavat molemmat sukupuolet. Niille annettu yin-ominaisuus näyttää tukevan tätä tulkintaa.

Eläimet eri maissa

Vietnamissa härkä muuttui kotoperäiseksi vesipuhveliksi. Jäniksellä oli liian rivo merkitys, jotta sitä olisi haluttu käyttää ihmisiä kuvaamaan. Jäniksen tilalle otettiin kissa.

Japanissa sikaa kutsutaan villisiaksi.

Thaimaassa lohikäärme korvattiin nagalla.

Kazakstanissa kotilo korvasi lohikäärmeen ja leopardi tiikerin. Leopardia käyttivät turkkilais-mongolialaiset kansat.

Eläimen määrittäminen

Eläinhoroskoopin vuoden ja kuukauden eläimen määrittelyn perustana käytetään yleisimmin kiinalaista kuukalenteria, joka on tutuin jokapäiväisestä elämästä. Useat ammattiastrologit käyttävät aurinkokalenteria.

Vuosieläin

Vuosieläin katsotaan ihmisen syntymävuodesta muistaen, että vuosi alkaa helmikuussa.

Ennen vanhaan syntymävuosi oli tärkein tai ainoa ihmisen luonteen ja kohtalon kuvaamiseen käytetty tekijä. Se edustaa ihmisen julkista minää eli suhdetta yhteiskuntaan. Yksilön elämän todellinen merkitys tuli (ja tulee yhä Kaukoidässä) hänen asemastaan suuremman yhteisön osana. Yksi eläinmerkki toistuu 12 vuoden välein kun taas sama eläin ja sama elementti toistuvat 60 vuoden välein. Esim. yksi metallirotan vuosi on 1900 ja seuraava metallirotan vuosi on 1960. Vuosiluvun viimeinen numero kertoo elementin: 0 ja 1 = metalli. 2 ja 3 = vesi. 4 ja 5 = puu, 6 ja 7 = tuli. 8 ja 9 = maa.

Kuukausieläin

Kuukausimerkki määräytyy kiinalaisen syntymäkuukauden mukaan. Jos vuosieläin on katsottu kuukalenterin mukaan, on myös kuukausi katsottava kuukalenterin mukaan. Jos vuosieläin on määritetty aurinkokalenterin mukaan, pitää vastaavasti syntymäkuukautta määrittäessä käyttää aurinkokuukausia.

Kuukausieläin kertoo ihmisen suhteesta lähiympäristöön, tärkeimpänä oma perhe eli vanhemmat ja sisarukset. Se edustaa myös työuraa, joka yleensä määräytyi vanhempien työn mukaan.

Päiväeläin

Päivämerkki määritetään jiazi-kalenterin avulla. Sen löytää helpoimmin netissä tarjolla olevien neljän pilarin laskentaohjelmien avulla.

Päivä kertoo ihmisestä yksilönä eli millainen hän kokee oikeasti olevansa verrattuna omaan julkisuuskuvaan (vuosi ja kuukausi). Päivä hallitsee myös henkilökohtaisia suhteita kuten avioliittoa.

Tuntieläin

Tuntimerkki saadaan syntymähetken kiinalaisesta tunnista. Kiinalainen tunti shichen (時辰 shíchén) vastaa kahta länsimaista tuntia, joten vuorokaudessa on 12 tuntia. Standardiajan mukainen syntymäaika pitää muuttaa paikalliseksi ajaksi. Jos syntymän aikaan on ollut käytössä kesäaika, viralliseen syntymätuntiin pitää lisätä yksi tunti. Jos syntymähetki on lähellä kahden tunnin rajaa, on hyvä käyttää tunnin tarkistamiseen neljän pilarin laskentaohjelmaa, joka sisältää pituusastefunktion. Joskus tarkkuuden puute voi tuottaa myös virheellisen päivän, kuukauden ja vuoden, jos tunti on vuorokauden, kuukauden tai vuoden rajalla.

Erityisongelman aiheuttaa rotan tunti, jonka ensimmäinen puolisko osuu edelliselle päivälle. Nykyään varsinkin lännessä jotkut ihmiset tulkitsevat tämän niin, että myös vuorokausi alkaa klo. 23. Tämä ei ole kuitenkaan alkuperäinen kiinalainen tapa vaan vuorokausi alkaa klo. 00.00 eli keskiyöllä. Niinpä käytännössä rotan tunti jakautuu kahdelle vuorokaudelle.

Tunti edustaa ihmisen kaikkein sisintä, joka pyritään enimmäkseen pitämään piilossa muilta. Seksi ja lapset kuuluvat sen piiriin.

Kellonajat (todellista paikallista aikaa):

  • 23-01 rotta
  • 01-03 härkä
  • 03-05 tiikeri
  • 05-07 jänis
  • 07-09 lohikäärme
  • 09-11 käärme
  • 11-13 hevonen
  • 13-15 vuohi
  • 15-17 apina
  • 17-19 kukko
  • 19-21 koira
  • 21-23 sika

Viisi elementtiä ja eläimet

Perusteellisemmissa horoskoopeissa otetaan huomioon myös eläimeen liittyvän taivaallisen rungon elementti. Jokainen eläin saa järjestyksessä puu-, tuli-, maa-, metalli- ja vesimääritteen. 2008 on maarotan vuosi, 2020 on metallirotan vuosi, 2032 vesirotan vuosi jne. Rungon elementti vaikuttaa eläimen luonteeseen.

Elementtien ominaisuuksista mainittakoon: Metalli: itsenäinen, itsepäinen, itsekäs, lujaluonteinen. Vesi: huomaavainen, delegoija, suoriutuja. Puu: organisoija, luotettava, sitkeä, täsmällinen. Tuli: impulsiivinen, aktiivinen, energinen, itsekäs. Maa: vakaa, älykäs, organisoija, järjestelmällinen, ahkera.

Eläinten suhteet

Eläinten keskinäiset sopusointuiset tai ristiriitaiset suhteet johdetaan eläimiä vastaavien maallisten oksien suhteista.

Liitot eli "rakastavaiset"

  • Rotta ja härkä
  • Tiikeri ja sika
  • Koira ja jänis
  • Lohikäärme ja kukko
  • Apina ja käärme
  • Hevonen ja vuohi

Kolmoisliitot eli "ystävät"

  • Rotta, apina ja lohikäärme
  • Jänis, sika ja vuohi
  • Hevonen, tiikeri ja koira
  • Kukko, käärme ja härkä

Yhteenotot eli "viholliset"

  • Rotta ja hevonen
  • Härkä ja vuohi
  • Tiikeri ja apina
  • Jänis ja kukko
  • Lohikäärme ja koira
  • Käärme ja sika

Vahingot eli "riitakumppanit"

  • Rotta ja vuohi
  • Härkä ja hevonen
  • Tiikeri ja käärme
  • Jänis ja lohikäärme
  • Apina ja sika
  • Kukko ja koira

Katso myös

Lähteet

  1. Roel Sterckx: Transforming the Beasts: Animals and Music in Early China. T'oung Pao, June 2000, Volume 86. vsk, nro 1-3, s. 40. University of Oxford, USA: Brill Academic Publishers. en
  2. Pieni tietosanakirja, 1. osa, s. 669, art = Dodekaoros. Otava, 1925. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla