Krimin silta

Krimin silta
Ajokaistoja	4
Raiteita	1
Ylittää	Kertšinsalmi
Sijainti	Krim
Pituus	19 000 m
Alituskorkeus	35 m
Liikenne päivässä	40 000
Avattu liikenteelle	15. toukokuuta 2018 (maantiesilta)[1] 23. joulukuuta 2019 (ratasilta)[2]
Tullimaksu	ei ole
Koordinaatit	45°18′31″N, 36°30′22″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Krimin silta (ven. Крымский мост, Krymski most) eli Kertšinsalmen silta (ven. Керченский мост, Kertšenski most) on Kertšinsalmen ylittävä silta, joka yhdistää Krimin niemimaan Venäjään. Se on Euroopan pisin silta^[3], ja se koostuu rinnakkaisista rata- ja maantiesilloista.^[4] Silta rakennettiin sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 miehittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin. Silta valmistui vuonna 2018. Sillan itäpää on Tamanin niemimaalla ja länsipää Krimillä Kertšin niemimaalla Kertšin kaupungin luona.

Aluksi sillan rakentamisen sai toimeksiantona Stroigazmontaž, jonka omistaa Putinin ystäväpiiriin kuuluva liikemies Arkadi Rotenberg. Lopulta urakasta vastasi kuitenkin Venäjän rautateiden eläkerahaston omistama Mostotrest-yhtiö.^[5] Sillan avajaisissa toukokuussa 2018 Venäjän presidentti Vladimir Putin ajoi sillan yli kuorma-autolla.^[1][3] Sillalla sanotaan olevan Putinille erityinen merkitys.^[6] Euroopan unioni, Ukraina ja Yhdysvallat tuomitsivat sillan avaamisen.^[7] Useat maat pitävät siltaa laittomana rakenteena.^[8][9] Sillalla ei ole Ukrainan puoleiselta osuudeltaan Ukrainan myöntämää lupaa.

Silta Ukrainan sodassa 2022–

Ukrainan suunnitelmat tuhota silta

Elokuussa 2022 ukrainalainen kansanedustaja Oleksi Hontšarenko kertoi, että hän oli keskustellut sillan tuhoamisesta Britannian puolustusministeri Ben Wallacen kanssa Naton huippukokouksessa kesäkuussa. Heinäkuussa Ukrainan presidentinhallinnon neuvonantaja ja puhemies Oleksi Arestovytš sanoi, että Ukraina iskisi siltaan heti kun siihen tulee mahdollisuus.^[10] Ukrainan asevoimien kenraalimajuri Dmytro Martšenko kertoi 14. kesäkuuta 2022, että ”[s]e ei ole salaisuus Venäjän armeijalle eikä meidän armeijallemme eikä heidän eikä meidän siviileillemme. Se [Krimin silta] on iskujen ykköskohde.”^[5]

Räjähdys sillalla lokakuussa 2022

Varhain aamulla 8. lokakuuta 2022 Kertšinsalmen sillalla tapahtui voimakas räjähdys tai räjähdyksiä, ja tämän seurauksena polttoainetta kuljettanut tavarajuna syttyi tuleen. Palo levisi yhdestä polttoainevaunusta yhteensä seitsemän säiliövaunun paloksi.^[11] Venäläisarvion mukaan pommiräjähdys olisi tapahtunut alun perin kuorma-autossa,^[12] mutta suomalaisen kenraalimajuri Pekka Toverin mukaan asiasta ei ollut varmaa tietoa.^[13]

Räjähdyksen seurauksena nelikaistaisesta maantiesillasta sortui toinen puoli muutaman jännevälin osuudelta. Myös pätkä rautatietä ja ratasiltaa vaurioitui, joskaan ei romahtanut. Tapauksen yhteydessä raportoitiin, että kolme ihmistä olisi kuollut iskun seurauksena,^[11] erään lähteen mukaan uhreja oli viisi^[14]. Liikenne keskeytettiin sekä maantie- että ratasillalla.^[11][15] Jo samana iltapäivänä kerrottiin, että henkilö- ja linja-autoliikenne jatkuu rajoitetussa määrin jälleen kahta säilynyttä maantiesillan kaistaa pitkin.^[11]

Silta on ollut valmistumisensa jälkeen Venäjän keskeinen huoltoreitti sen miehittämälle Krimin niemimaalle, samoin vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan aikana Venäjän miehittämille Ukrainan eteläisille alueille. Ukrainan presidentin tiedottajan mukaan Kertšinsalmen maantie- ja ratasiltaa vaurioittanut räjähdys oli ”vasta alkua”.^[11] Venäjän ulkoministeriö ohjeisti viestimiä käsittelemään tapahtumaa sillan ”vaurioitumisena”.^[16]

Hyvin pian räjähdyksen jälkeen venäläiset viranomaislähteet kertoivat, että räjähtänyt pommirekka oli Krasnodarissa rekisteröity venäläinen kuorma-auto. Rekka oli ajanut Venäjän Krasnodanin alueelta kohti Krimiä. Ajoneuvon krasnodanilaisen omistajan mukaan räjähdyshetkellä rekkaa kuljetti omistajan vanhempi sukulaismies. Yleistä varmuutta tämän pommirekkateorian oikeellisuudesta ei kuitenkaan ole.^[14][17] Pommiteorian mukaan sillalle tultaessa olisi turvatarkastus ja röntgenlaitteisto, jolla mahdolliset räjähdysaineet voitaisiin nähdä. Erään tulkinnan mukaan tarkastuksesta vastaavat viranomaiset sallivat lahjuksia vastaan laittomien kuormien ajaa sillalle.^[14] Jotkin asiantuntija ovat kuitenkin epäilleet autopommiteoriaa, sillä itsemurhaiskuja ei ole Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa aiemmin tapahtunut. Jonkinlaisen asejärjestelmän käyttöä epäiltiin.^[18]

Ukrainan armeijan komentajat olivat kertoneet jo kesäkuussa 2022 aikeistaan iskeä siltaan. Kiovan hallituksen viranomaiset juhlivat iskua: presidentti Volodymyr Zelenskyin avustaja Myh’ailo Podoljak sanoi siltaiskun olevan ”vain alkua” ja että ”kaikki laiton on tuhottava”. Nimetön ukrainalainen viranomainen kertoi The Washington Postille, että Ukrainan armeijan erikoisjoukot olivat iskun takana. Ensimmäisenä Ukrainan osuudesta iskuun raportoi Ukrajinska pravda, joka kertoi, että Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU olisi vastuussa iskusta.^[19]

Vuorokausi räjähdyksen jälkeen, 9. lokakuuta 2022, Venäjän presidentti Vladimir Putin kutsui räjähdystä terroriteoksi.^[14] Putin väitti Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n olleen teon takana, muttei esittänyt tästä mitään todisteita.^[14] Samalla Putin määräsi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tehostamaan sillan vartiointia. Ukraina on kiistänyt osallisuutensa räjähdykseen.^[20][21]

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ilmoitti 12. lokakuuta, että se pitää Ukrainan sotilastiedustelua ja sen johtajaa Kyrylo Budanovia pääsyyllisinä siltaiskuun. FSB on pidättänyt kahdeksan ihmistä, joista viisi on venäläisiä, kolme ukrainalaista ja yksi on armenialainen. Iskua tutkitaan terroritekona. FSB:n mukaan 22 tonnia räjähdettä oli kätketty polyeteenikalvoihin. Lasti lähettiin elokuun alussa Odessan satamasta Bulgarian Ruseen, josta se laivattiin Georgian Potiin ja sieltä Armeniaan. Kuljetuksessa oli mukana Ukrainan, Georgian ja Armenian kansalaisia, ja sitä valvoi Ukrainan sotilastiedustelun työntekijä ”Ivan Ivanovitš”. 8. lokakuuta kuorma-auto räjäytettiin Krimin sillalla Tamanin niemimaan puolella, jolloin seitsemän säiliövaunua syttyi tuleen ja silta vaurioitui.^{[22][23][24][25]}

Länsimaisen median käsityksen mukaan hyökkäys sillalle johti sodankäynnin eskaloitumiseen, sillä siltaiskun jälkeen Venäjä hyökkäsi ohjuksilla useisiin kohteisiin Ukrainassa. Ohjusiskujen kohteina oli muun muassa sähkön- ja lämmönjakeluverkkoa ja rautatieyhteyksiä, mutta osa ohjuksista osui myös siviilikohteisiin tai niiden lähelle.^[18][26][27]

Putin ajoi 5. joulukuuta 2022 sillalle varapääministeri Marat Husnullinin kanssa katsomaan kunnostustöitä.^[28]

Sillan korjaus

Maantiesiltojen ilmoitettiin tulleen kokonaan käyttökuntoon Ukrainan sodan yksivuotispäiväksi. Ratasillan korjaaminen jatkui, ja sen korjausten oli määrä valmistua heinäkuuhun 2023 mennessä.^[29]

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Krimin silta Wikimedia Commonsissa

• Pilvi Pitkäranta: Tällainen on strategisesti tärkeä Kertšinsalmen silta, joka yhdistää Ukrainalta vallatun Krimin niemimaan Venäjään Yle uutiset 8.10.2022

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset VIAF Kansalliset Yhdysvallat Maantieteelliset Structurae 2