Kristine Bonnevie
| Kristine Bonnevie | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Kristine Elisabeth Heuch Bonnevie |
| Syntynyt | 8. lokakuuta 1872 Trondheim, Norja |
| Kuollut | 30. elokuuta 1948 (75 vuotta) Oslo, Norja |
| Arvonimi | professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Oslon yliopisto |
| Tutkimusalue | meribiologia, solubiologia, genetiikka |
| Palkinnot |
Kuninkaan ansiomitali (1920) Pyhän Olavin ritarikunta (1946) |
Kristine Elisabeth Heuch Bonnevie (8. lokakuuta 1872 Trondheim – 30. elokuuta 1948 Oslo) oli norjalainen eläintieteilijä, geneetikko ja Norjan ensimmäinen naispuolinen professori. Tieteenteon lisäksi hän oli aktiivinen liberaalissa Frisinnede Venstre -puolueessa.[1]
Elämä ja ura
Bonnevien isä oli rehtori ja suurkäräjäedustaja Jacob Aall Bonnevie. Hänen mielestään koulutus oli naisille haitaksi, mutta tytär Kristine kirjoitti kuitenkin ylioppilaaksi vuonna 1892 ja aloitti lääketieteen opinnot, joista hän siirtyi pian eläintieteen pariin. Aluksi hän perehtyi meribiologiaan ja muun muassa luokitteli Pohjoisesta jäämerestä löydettyjä selkärangattomia eliöitä.[1]
Ollessaan vuoden mittaisella käynnillä Würzburgin yliopistossa 1900–1901 Bonnievie kiinnostui solubiologiasta ja valitsi sen väitöskirjansa alaksi. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1906 ensimmäisenä norjalaisena naisena luonnontieteiden alalla. Tämän jälkeen hänet palkattiin Oslon yliopiston eläinkokoelman konservaattoriksi. Hänet valittiin ensimmäisenä naisena Norjan tiedeakatemian jäseneksi.[1]
Laki kielsi vielä 1900-luvun alussa naisten nimittämisen korkeimpiin valtion virkoihin, mutta Bonnevien siirryttyä professoriksi säätiöomisteiseen Bergenin yliopiston museoon hänen kollegansa Oslon yliopistossa Georg Ossian Sars ja Robert Collett painostivat suurkäräjät hyväksymään niin kutsutun Lex Bonnevien. Lain linjauksen mukaan naisilla oli sen jälkeen mahdollisuus saada virkanimityksiä esimerkiksi professoriksi. Bonnevie palasi Osloon, ja hänet nimitettiin heinäkuussa 1912 Oslon yliopiston professoriksi.[1]
Myöhemmällä urallaan Bonnevie kiinnostui perinnöllisyystieteestä ja tutki muun muassa kaksosraskauksien muodostumista sekä polydaktylian ja sormenjälkien periytymistä. Hän perusti perinnöllisyystutkimuksen instituutin vastalauseena norjalaiselle rotuhygieniakomitealle. Bonnevien mukaan ihmisten ei tullut harjoittaa eugeniikkaa, vaan geneettinen monimuotoisuus oli hyvästä. Hän kehotti parantamaan yhteiskuntaa sosiaalisten uudistusten kautta.[1]
Eläintieteen kansantajuistajana Bonnevie piti luentoja ja kirjoitti oppikirjoja.[1]
-
Bonnevien kirjoittama lukion biologian oppikirja. -
Bonnevie, Albert Einstein ja Vagn Walfrid Ekman vuonna 1920.
Poliittisena vaikuttajana
Bonnevie oli Oslon kaupunginvaltuuston varajäsen 1908–1919 ja kuului liberaalin Frisinnede Venstre -puolueen puheenjohtajistoon 1914–1916. Vuosina 1916–1918 hän oli suurkäräjien varajäsen.[1]
Perhe ja sukulaiset
Bonnevie oli naimaton. Hänen isänsä Jacob Aall Bonnevie oli rehtori ja suurkäräjäedustaja. Kirjailija ja naisasianainen Margarete Bonnevie oli hänen kälynsä.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristine Bonnevie Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
