Lord Nelson -luokka (taistelulaiva)
Lord Nelson -luokka | |
---|---|
Luokkaan kuuluneen HMS Agamemnonin profiili |
|
Tekniset tiedot | |
Uppouma |
HMS Lord Nelson: 15 604 t (kuiva) 18 106 t (kuormattu) HMS Agamemnon: 16 181 t (kuiva) 17 967 t (kuormattu) |
Pituus | 135,8 m |
Leveys | 24,23 m |
Syväys | 8 m |
Koneteho | 16 750 ihp (12,49 MW) |
Nopeus | 18 solmua (33 km/h) |
Miehistöä | 750-800 |
Aseistus | |
Meritorjunta |
4 × BL 12"/L45 Mk X -tykkiä kaksoistorneissa 10 × BL 9" Mk XI 24 × QF 12 naulan 18 cwt 2 × QF 3 naulan tykkiä 5 × 18" torpedoputkea |
Lord Nelson-luokka oli Britannian kuninkaallisen laivaston kahden pre-dreadnought taistelulaivan muodostama alusluokka, johon kuului kaksi alusta, HMS Lord Nelson ja HMS Agamemnon.[1]
Lord Nelson-luokan taistelulaivojen suunnittelussa näkyy Venäjän ja Japanin välisessä sodassa käyty Tsushiman meritaistelun vaikutukset. Nähtiin apuaseiden merkityksen väheneminen tai jopa merkityksettömyys johtuen kasvaneista taisteluetäisyyksistä ja toisaalta pääaseiden hitaammasta tulinopeudesta johtuva vaara tilanteissa, joissa keskikokoisilla tykeillä varustettu alus pääsee taisteluetäisyydelle pimeyden tai sumun ansiosta. Tätä keskustelua käytiin HMS Dreadnoughtin valmistumiseen saakka, jolloin oli päädytty siihen, että apuaseet eivät olleet merkityksellisiä taistelulaivojen välisissä taisteluissa.
Rakenne
Lord Nelson-luokka on ensimmäinen niin kutsuttu Wattsin taistelulaiva eli suunnittelutoimiston päällikkönä oli Sir Phillip Watts. Alukset oli suunniteltu mahdollisimman lyhyiksi kuivatelakoiden asettamien rajoitusten vuoksi.
Aseistus
Laivoissa on havaittavissa Royal Sovereign-luokan piirteitä, jonka mukaisesti aluksissa oli kaksi kaksoistykkitornia (yksi eteen ja yksi taakse). Torneissa oli yhteensä neljä kappaletta 12 tuuman (305 mm) tykkejä. Tykit olivat uutta 45 kaliiperin mallia ja tornit olivat samaa mallia kuin HMS Dreadnoughtissa.
Keskipatterit koostuivat 9,2 tuuman (234 mm) tykeistä, jotka oli sijoitettu pääkannelle torneihin. Kummallakin laidalla oli kaksi kaksoistykkitornia sekä keskellä yhdellä tykillä varustettu tykkitorni. 9,2 tuuman tykit aiheuttivat ongelmia tulenjohtajille, koska he eivät kyenneet erottamaan pääaseiden ja keskipatterien osumia toisistaan.
Torpedoveneiden torjuntaan aluksille oli asennettu patteri 12-paunaisia, jotka oli asennettu suurelle yläkannelle keskilaivaan.
Panssarointi
Alusten panssaroinnin tarve kasvoi laivastojen kilpaillessa tykkiensä koossa. Lord Nelson -luokan taistelulaivat olivatkin paksummin ja suurimmilta aloilta panssaroituja kuin mikään muu brittiläinen taistelulaiva ennen Orion-luokan rakentamista 1909. Alukset olivat myös ensimmäisiä, joissa oli vesitiiviitä osastoja. Samoin jokaisessa osastossa oli oma ilmastointi- ja pumppujärjestelmä.
Lähteet
- Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2 (englanniksi)
- Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
- Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
- Hore Peter: Battleships of World War I. Lontoo, Englanti: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-377-3 (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Coward s. 10
Aiheesta muualla
- MaritimeQuestin esittely Lord Nelson Luokasta (englanniksi)
- Ensimmäisen maailmansodan meritaistelut (englanniksi)
Edeltäjä: Swiftsure-luokka – Seuraaja: HMS Dreadnought |
X peruutettu C valmistunut sodan päätyttyä |