Luigi Fagioli
| Luigi Fagioli | |
|---|---|
 Luigi Fagioli vuoden 1932 Targa Floriossa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] |
| Kansalaisuus |
 Italia |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1950–1951 |
| Talli(t) | Alfa Romeo |
| Kilpailuja | 7 |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 1 |
| Palkintosijoja | 6 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 28 (32) |
| Ensimmäinen kilpailu | Britannian Grand Prix 1950 |
| Ensimmäinen voitto | Ranskan Grand Prix 1951 |
| Viimeinen voitto | Ranskan Grand Prix 1951 |
| Viimeinen kilpailu | Ranskan Grand Prix 1951 |
| Aiheesta muualla | |
| www.corsedauto.it/fagioli | |
Luigi Fagioli (9. kesäkuuta 1898 Osimo, Italia – 20. kesäkuuta 1952 Monte Carlo)[2][3] oli italialainen kilpa-autoilija ja Formula 1 -kuljettaja.[2][3] Hänen lempinimensä oli "Abruzzi Robber" eli abruzzilaisvaras, jonka hän sai olemuksestaan ja villistä temperamentistaan sekä mahdollisesti voiton viemisestä italialaiskollega Tazio Nuvolarilta vuonna 1933.[4]
Ura
Grand Prix -kilpailut
Varakkaan italialaisperheen lapsena Fagioli aloitti kilpa-autoilun 20–30 vuoden ikäisenä Maseratin autonkehityskuljettajana voittaen muun muassa Monzan GP:n 1931 ja Rooman GP:n 1932 sekä useita palkintokorokesijoituksia.[2] Vuonna 1933 Fagioli siirtyi Ferrarin kilpatalliin hyvällä menestyksellä voittaen Italian osakilpailun.[2] Vuotta myöhemmin hän kilpaili natsien rahoittamalla Mercedeksellä menestyksekkäästi, vaikka joutui usein erimielisyyksiin tallikaverien ja tallinjohdon kanssa.[2] Tallin menestys kuitenkin hiipui, ja Fagioli siirtyi kaudeksi 1937 Auto Union -talliin, jossa vihamielisyydet tallikaverin Rudolf Caracciolan kanssa purkautuivat erityisesti Tripolin GP:n aikoihin, jossa hänen raportoitiin käyneen Caracciolan kimppuun rengasvasara kädessään.[2] Vuonna 1936 alkanut reumatismi pakotti Fagiolin käyttämään kävelykeppiä, ja hän vetäytyi kilpailemisesta kesken kauden.[2]
F1-ura
Fagioli palasi terveempänä kilpailemaan 1940-luvun lopussa. Hän oli mukana F1-sarjassa alusta asti aloittaen ensin sarjan ulkopuolisissa kilpailuissa.[2][3] Hän ajoi historian ensimmäisessä F1-GP:ssä Britannian GP:ssä toiseksi, Giuseppe Farinan jälkeen Alfa Romeolla. Farinan ja Juan Manuel Fangion kanssa hän muodosti Alfa Romeolla legendaarisen kolme F:n joukkueen, joka oli voittamaton sinä kautena, kun he keräsivät yhteensä 85 pistettä, joista loppupisteissä laskettiin 81.[2][5] Farina ja Fangio voittivat molemmat kolme kilpailua seitsemästä ja Farina vei mestaruuden, mutta takana oli toinen taisto.[5] Fangio, joka voitti kolme kilpailua Fagiolin pyöreää nollaa vastaan, keräsi kuitenkin yhden pisteen vähemmän kuin Fagioli (Fagioli oli neljä kertaa toinen ja kerran kolmas), mutta tuolloisissa säännöissä laskettiin vain neljän parhaan kilpailun pisteet, mikä auttoi Fangion MM-sarjassa lopulta toiseksi kolmella pisteellä ennen Fagiolia.[5]
Kaudella 1951 Fagioli ajoi vain yhden kisan, Ranskan GP:n, jonka hän voitti jaetun ajon seurauksena Juan Manuel Fangion kanssa.[2][6] Fagiolista tuli vanhin GP-voittaja, mutta hän oli katkera joutuessaan jakamaan autonsa kilpailussa ja siirtyi ajamaan urheiluautoja. Hän sijoittui Mille Migliassa kolmanneksi päihittäen entisen verivihollisensa Caracciolan.[2]
Kuolema
Vuoden 1952 Monacon Grand Prix’n yhteydessä pidetyn vakioautokilpailun harjoituksissa Fagioli ajoi Lanciallaan päin seinää.[2] Hänen jalkansa murtui, ja hän menehtyi onnettomuuden aiheuttamiin komplikaatioihin kolme viikkoa myöhemmin.[2]
Tilastot kilpailuttain
| Vuosi | Talli | Valmistaja | Moottori | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | Sijoitus | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1950 | Alfa Romeo SpA | Alfa Romeo 158 | Alfa Romeo L8C | GBR 2 |
MON Ret |
500 | SUI 2 |
BEL 2 |
FRA 2 |
ITA 3 |
3. | 24 (28)[2][3] | |
| 1951 | Alfa Romeo SpA | Alfa Romeo 159B | Alfa Romeo L8C | SUI | 500 | BEL | FRA 1* |
GBR | GER | ITA | ESP | 11. | 4[2][3] |
Lähteet
- ↑ http://www.treccani.it/enciclopedia/luigi-cristiano-fagioli_(Dizionario_Biografico)/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Luigi Fagioli - Italy ESPN. Viitattu 17.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Luigi Fagioli ChicaneF1.com. Viitattu 17.7.2016. (englanniksi)
- ↑ From 'The Iceman' to 'The Monza Gorilla' - the best nicknames in F1 history F1 News. 27.1.2017. Formula 1.com. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c 1950 World Drivers' Championship ESPN. Viitattu 17.7.2016. (englanniksi)
- ↑ 1951 French Grand Prix - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1. Viitattu 17.7.2016. (englanniksi)
|
