Matti Puittinen

Matti Puittinen
Kansanedustaja
1.4.1919–30.1.1937
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Kuopion itäinen
Henkilötiedot
Syntynyt5. joulukuuta 1883
Pielisjärvi
Kuollut30. tammikuuta 1937 (53 vuotta)
Polvijärvi
Ammatti kirvesmies
Matti Puittinen tunnettiin lisänimellä ”Ratsumestari”. Yrjö Yrjölän piirros Kurikka-lehdessä 1928.

Matti Sanfrid Puittinen (5. joulukuuta 1883 Pielisjärvi – 30. tammikuuta 1937 Polvijärvi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1937.[1] Sotilasasioihin perehtynyt Kuittinen oli Pohjois-Karjalan keskeisimpiä sosialidemokraattisia vaikuttajia, joka nautti arvostusta myös poliittisten vastustajiensa keskuudessa.[2][3] Hän on yksi kaikkien aikojen pitkäaikaisimpia kansanedustajia istuttuaan yhteensä 22 valtiopäivät.[4]

Elämä

Nuoruus

Pielisjärven Kylänlahdessa syntyneen Matti Puittisen vanhemmat olivat työmies Juho Puittinen (s. 1857) ja Riitta Nevalainen (1857-1916).[1] Rutiköyhän torpan lapsena hän ei käynyt edes kansakoulua, vaan joutui elättämään itsensä renkinä jo pienestä pitäen. Myöhemmin Puittinen oli metsä- ja uittotöissä, kunnes ryhtyi kirvesmieheksi.[5] Puittisesta tuli sosialidemokraattisen puolueen jäsen vuonna 1909, jolloin hän liittyi Märäjälahden torppariosastoon.[6] Puittinen kuului myös Kinahmon työväenyhdistykseen ja toimi Murtorannan työväenyhdistyksen puheenjohtajana.[7][8] Puuttuvaa koulusivistystään hän paikkasi ahkeralla itseopiskelulla ja kurssitoiminnalla.[5][9] Vuonna 1916 Puittinen menetti puolisonsa, toisen poikansa ja äitinsä perheen kotitorpan tuhonneessa tulipalossa.[10]

Kansanedustajana

Puittinen valittiin eduskuntaan vuonna 1919 sisällissodan harvennettua sosialidemokraattien kärkipoliitikkojen rivejä. Hän ajoi aluksi erityisesti pienviljelijäväestön asioita, mutta tuli myöhemmin tunnetuksi puolueensa sotilasasiantuntijana. Puolustusvaliokunnassa Puittinen vastusti verovarojen ylenpalttista käyttöä sotilasmenoihin ja hyökkäsi usein porvareita vastaan.[3][9] Hän oli myös jäsenenä pääministeri Kyösti Kallion nimittämässä komiteassa, joka pohti asevelvollisuusajan lyhentämistä. Puittisen ohella siihen kuuluivat J. F. Aalto, A. L. Hjelmman, Johannes Klockars, Juho Niukkanen, Eero Rydman ja K. M. Wallenius.[11] Komitean näkemyksestä poiketen Puittinen ja Aalto tekivät myöhemmin aloitteen asevelvollisuuden lyhentämisestä.[12] Kommunistit syyttivät Puittisen antimilitarismia kaksinaamaiseksi, koska hän istui Valtion Ruutitehtaan hallituksessa ja oli puolustanut sen toimintaedellytyksiä.[13] Sota-asioista kiinnostuneena Puittinen sai lisänimen ”Ratsumestari”, jota hän käytti myös kirjoittaessaan pakinoita Kansan Voimaan.[14][15] Vuonna 1930 Puittinen osallistui Suomen valtuuskunnan jäsenenä Parlamenttienvälisen liiton kongressiin Lontoossa.[5] Hän oli presidentin valitsijamies vuosina 1925 ja 1931.[1]

Kuolema

Kuittinen asui viimeiset vuotensa Polvijärven Sotkumassa. Heinäkuun 1936 eduskuntavaaleissa hän suostui vastentahtoisesti ehdokkaaksi, vaikka heikentynyt terveys ja lähes sokeuteen asti huonontunut näkö estivät täysipainoisen työskentelyn.[9][10] Vuodenvaihteessa Puittinen joutui viettämään koko joululoman vuoteenomana angiinan ja keuhkokuumeen vuoksi. Valtiopäivien lähestyessä hän oli perjantai-iltana 29. tammikuuta 1937 tekemässä lähtöä Helsinkiin, mutta sai pihamaallaan sydänkohtauksen ja kuoli seuraavana päivänä kotonaan.[3][16] Puittinen haudattiin Sotkuman ortodoksiselle hautausmaalle, vaikka olikin itse luterilainen.[17] Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Antti Lehikoinen ja presidentin valitsijamieheksi Juho Kosonen.[3]

Perhe

Matti Puittisen ensimmäinen puoliso oli Olga Kortelainen (1887-1916), jonka kanssa hän avioitui 1909.[1] Pariskunnalla oli kaksi poikaa. Perhe asui Puittisen vanhempien luona Pielisjärvellä Kylänlahden ja Viensuun rajalla Rokuvan tilan mailla sijainneessa torpassa. Hänen puolisonsa, vuoden ikäinen poika Unto sekä äiti Riitta kuolivat heinäkuussa 1916 salaman sytyttämässä yöllisessä tulipalossa. Ainoastaan kuusivuotias Urho selvisi kivijalkaa myöten tuhoutuneesta talosta. Puittinen oli tulipalon sattuessa töissä Helsingissä ja hänen isänsä Juho yöpyi työmaallaan naapuritalossa.[18][19][20] Puittisen toinen puoliso oli 1921–1933 Anna Kaisa Tanner, josta erottuaan hän avioitui 1934 Inkeri Vilhelmiina Purasen kanssa.[1] Puittisen veli Antti (1888-1918) kuoli sisällissodan jälkeen Tammisaaren vankileirillä.[21]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Matti Puittinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 7.8.2015.
  2. ↑ Matti Puittinen kuollut. Sosialisti, 1.2.1937, nro 25, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  3. ↑ a b c d † Matti Puittinen. Kansan Voima, 2.2.1937, nro 12, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  4. ↑ Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907– 22.12.2024. Eduskunta. Viitattu 2.1.2025.
  5. ↑ a b c Kansanedustaja Matti Puittinen 50-vuotias. Kansan Voima, 5.12.1933, nro 137, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  6. ↑ ”Sosialidemokraattisen kansanedustajat heinäk. 1 ja 3 p:nä valitussa eduskunnassa 1922”, Työväen Kalenteri 1923, s. 106. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattien Puoluetoimikunta, 1922. Kansalliskirjasto.
  7. ↑ Puolueen rientoja. Rajavahti, 18.5.1910, nro 53, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  8. ↑ Murtorannan työv. yhdistyksen vuosikokous. Rajavahti, 15.1.1914, nro 5, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  9. ↑ a b c Kansanedustaja Matti Puittinen kuollut. Suomen Sosialidemokraatti, 1.2.1937, nro 30, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  10. ↑ a b Kettunen, Pekka: Matti Puittinen työläistaistelijana ja ihmisenä. Kansan Voima, 11.2.1937, nro 16, s. 3–4. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  11. ↑ Ratinen, Juha: Aluejärjestelmä : Airon vai Grandellin kehitystyön tulos? s. 23–24. (Opinnäytetutkielma) Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF).
  12. ↑ ”I. R–ll”: ”Politiikan taitoa”. Sana ja Miekka, 28.2.1929, nro 4, s. 61–64. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  13. ↑ Antimilitaristeja, jotka teettävät tappovälineitä, kiväärejä, ruutia ja kuulia. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 10.10.1929, nro 157, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  14. ↑ Arvonylennys. Kurikka, 1928, nro 49–50, s. 18. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  15. ↑ Väisänen, Hannu: Pakina ”Eestin vieraana” / Jalmari Väisänen 22.5.2022. Pälkjärven pitäjäseura. Viitattu 2.1.2025.
  16. ↑ Ed. Matti Puittinen kuollut. Savo, 2.2.1937, nro 26, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  17. ↑ Kansanedustaja Matti Puittisen hautaus viime sunnuntaina Sotkuman hautausmaalla muodostui mieleenpainuvaksi surujuhlaksi. Kansan Voima, 9.2.1937, nro 15, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2024.
  18. ↑ Kauhunyö yksinäisessä torpassa. Karjalan Sanomat, 25.7.1916, nro 81, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  19. ↑ Salaman tuhotöitä. Karjalatar, 25.7.1916, nro 81, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  20. ↑ Ukkosen tuhoja. Päivän Tiedot, 27.7.1916, nro 81, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2025.
  21. ↑ Puittinen, Antti Juhana Juhonpoika Sotasurmasampo 1914–1922. 2019. Kansallisarkisto. Viitattu 2.1.2025.

Aiheesta muualla

Sosialidemokraattien kansanedustajat