Messias-oratorio

Messias (engl. Messiah) HWV 56 on Georg Friedrich Händelin säveltämä englanninkielinen oratorio vuodelta 1741.

Oratorion librettona ovat Raamatun tekstit, pääsääntöisesti Vanhan testamentin jakeet, ja sen kokosi Charles Jennens Kuningas Jaakon raamatunkäännöksen pohjalta. Libretossa on tietynlainen kantava ajatus: Jennens on valinnut siihen jakeita, joissa painotetaan kristinuskon ydinkohtia sekä Raamatusta löytyviä vastauksia teoksen säveltämisen aikana pinnalla olleisiin teologisiin kiistakysymyksiin. Libreton tarkoitus on puolustaa kristinuskoa. Koska teksti koostuu vain raamatunkohdista, ei teoksessa ole erillisiä kertojahahmoja toisin kuin Händelin useimmissa oratorioissa.

Libreton ensimmäisessä osassa käsitellään ensin messiasta koskevia ennustuksia, sitten hänen syntymäänsä ja lopuksi hänen tekemiään ihmeitä. Toisessa osassa kuvataan messiaan ristinkuolemaa, ylösnousemusta, evankeliumin julistusta sekä maailman reaktiota sanomaan. Teoksen kolmas ja viimeinen osa käsittelee tuomiopäivää sekä kuoleman ja synnin voittamista. Teoksen pituus on yhteensä noin 140 minuuttia.

Vaikka teos sävellettiin alun perin esitettäväksi pääsiäisenä, sitä esitetään nykyään erityisesti adventin aikana. Teoksesta saatetaan myös esittää ajankohtaan sopivia osia adventin tai pääsiäisen aikaan (ensimmäinen osa sopii jouluun, toinen pääsiäiseen).

Teoksen tunnetuin kohta on toisen osan päättävä ”halleluja”-kuoro, joka on taidemusiikin historian tunnetuimpia sävelmiä, ja se esitetään usein erillisenä. Englanninkielisissä maissa hautajaisissa käytetään usein kolmannessa osassa olevaa aariaa ”I know that my Redeemer liveth”. Teoksen pisimmät kohdat ovat bassoaaria ”The Trumpet Shall Sound” sekä alttoaaria ”He was Despised”, joista molemmat noudattavat ABA-rakennetta. Aarioiden ja kuorojen osuuksien lisäksi teos sisältää muiden oratorioiden tapaan runsaasti resitatiiveja. Händel muutteli teosta useita kertoja lisäillen osioita ja muutellen soitinnusta eri esityksiä varten, ja on jäänyt lopulta epäselväksi, mikä oli Händelin ideaali teoksen esittämiseksi. Näin ollen kapellimestarit ovat nykyään pakotettuja tekemään tiettyjä valintoja esimerkiksi käytettyjen soittimien suhteen.

Teos sai heti ensiesityksessään erittäin suosiollisen vastaanoton. Händelin oopperoiden unohtuessa – kunnes ne löydettiin 1900-luvulla uudestaan – Messias-oratorio säilyi suosittuna musiikin muotivirtausten vaihtuessa läpi vuosisatojen.

Messias-oratorio esitettiin Lontoossa ensimmäisen kerran maaliskuussa 1743. Tällöin alkoi perinne, joka on Britanniassa jatkunut nykypäiviin saakka. Halleluja-kuoro-osan alkaessa kuningas Yrjö II nousi tahtomattaan seisomaan aitiossaan liikuttuneena. Muu yleisö seurasi esimerkkiä ja kaikki seisoivat, kunnes kuoro-osa päättyi. Vielä nykyisin brittiläinen konserttiyleisö seisoo aina Messias-oratorion Halleluja-kuoron ajan. Kun Händel itse johti Messias-oratorion esitystä huhtikuussa 1759, hän sai yllättäen sairauskohtauksen, josta hän ei enää toipunut. Säveltäjä kuoli kahdeksan päivää myöhemmin.[1]

W. A. Mozart teki teoksesta vuonna 1789 Wienissä ensi-iltansa saaneen sovituksen saksankieliseen librettoon yhdessä Gottfried Van Swietenin kanssa. Mozartin sovitus noudatti selkeästi hänen oman aikansa klassista tyyliä, ja se on siksi ollut kiistanalainen.[2]

Lähteet

  1. ↑ Oiva Talvitie ja Kari Rydman: Sävelten maailma: musiikinkuuntelijan tietoteos, s. 190. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1956.
  2. ↑ Teri Noel Towe: Messiah – Arranged by Mozart 1996. Classical Net. Viitattu 18.12.2009. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Rilling, Helmuth: Messiah: Understanding and Performing Handel’s Masterpiece. Stuttgart: Carus, 2015. ISBN 978-3-89948-223-2.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.