Montreal Canadiens

Montreal Canadiens
(Canadiens de Montréal)
Historia Montreal Canadiens
1909–
Perustettu 1909
Kaupunki Kanada Montreal, Quebec
Kotiareena Centre Bell
– kapasiteetti 21 273
Sarja NHL
Konferenssi Itäinen
Divisioona Atlantin
Värit               
Toimitusjohtaja Kanada Kent Hughes
Päävalmentaja Kanada Martin St. Louis
Kapteeni Kanada Nick Suzuki
Omistaja Kanada Molsonin perhe
Yhteistyöseurat Kanada Laval Rocket (AHL)
Kanada Trois-Rivières Lions (ECHL)
Stanley Cupit 24 (1916, 1924, 1930, 1931, 1944, 1946, 1953, 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1965, 1966, 1968, 1969, 1971, 1973, 1976, 1977, 1978, 1979, 1986, 1993)
Konferenssin mestaruudet 9 (1976, 1977, 1978, 1979, 1981, 1986, 1989, 1993, 2021)
Divisioonan mestaruudet 24 (1928, 1929, 1930, 1931, 1932, 1937, 1968, 1969, 1973, 1975, 1976, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1985, 1988, 1989, 1992, 2008, 2013, 2015, 2017)
Montrel Canadiensin kotiareena Centre Bell Montrealin kantakaupungissa.

Montreal Canadiens (ransk. Canadiens de Montréal, virallisesti Club de hockey Canadien) on kanadalainen ammattilaistason jääkiekkoseura, jonka kotikaupunki on Montreal Quebecin provinssissa. Seura kuuluu NHL-liigan Itäisen konferenssin Atlantin divisioonaan[1]. Joukkueen lempinimi on Habs[2].

Vuonna 1909 perustettu Canadiens on NHL:n nykyisistä seuroista vanhin. Se on yksi liigan perustajista ja kuudesta alkuperäisestä Original Six -seurasta. Stanley Cup -mestaruuden Canadiens on voittanut 24 kertaa, useammin kuin mikään muu seura. Viimeisin mestaruuksista on kaudelta 1992–1993.[3] Canadiens pelaa kotiottelunsa 21 302 -paikkaisella Centre Bell (engl. Bell Centre) -areenalla, joka on katsojakapasiteetiltaan NHL:n suurin.[4]

Montreal Canadiensin maineikkaimpia pelaajia ovat olleet laitahyökkääjät Maurice "Rocket" Richard ja Guy Lafleur. Richard’n aikana Canadiens koki 1950-luvun lopun mestaruussuman: viisi peräkkäistä Stanley Cupin voittoa. Lafleurin johdolla seura ylsi neljän Stanley Cupin voittoputkeen vuosina 1976–1979.

Muita maineikkaita Canadiensin pelaajia ovat olleet maalivahdit Georges Vézina, George Hainsworth, Jacques Plante, Lorne "Gump" Worsley, Ken Dryden ja Patrick Roy, puolustajat Émile Bouchard, Doug Harvey, Serge Savard, Guy Lapointe ja Larry Robinson sekä hyökkääjät Howie Morenz, Hector "Toe" Blake, Elmer Lach, Bernie "Boom Boom" Geoffrion, Dickie Moore, Jean Béliveau, Henri Richard, Yvan Cournoyer, Jacques Lemaire, Steve Shutt, Bob Gainey, Chris Nilan ja Saku Koivu.

Canadiensin farmiseura AHL:ssa on Laval Rocket.[5]

Historia

Canadiensin perusti ontariolainen liikemies J. Ambrose O’Brien 4. joulukuuta 1909. Se kilpaili aluksi NHL:ää edeltäneessä National Hockey Association (NHA) -liigassa ja voitti ensimmäisen Stanley Cupinsa kaudella 1915–1916. Vuonna 1917 Canadiens perusti neljän muun NHA-joukkueen kanssa uuden ammattilaisliigan, National Hockey Leaguen eli NHL:n.[6] Kaudella 1923–1924 Howie Morenzin tähdittämä Canadiens voitti ensimmäisen Stanley Cupinsa NHL:ssä. Kaudeksi 1926–1927 Canadiens muutti uuteen kotihalliin, Montreal Forumiin.[7]

1930-luku alkoi Canadiensin kannalta menestyksekkäästi kun se voitti Stanley Cupit vuosina 1930 ja 1931. Pian sen jälkeen lama-aika alkoi koetella joukkuetta taloudellisesti ja sen pelillinen tulos heikkeni. Kun kilpaileva joukkue Montreal Maroons lopetti toimintansa vuonna 1938 moni Maroonsin pelaaja siirtyi Canadiensiin.[8]

Maurice Richardin, Toe Blaken ja Elmer Lachin hyökkäysketju johdatti Canadiensin 1940-luvulla uuteen menestykseen. Vuosina 1956–1960 joukkue voitti ennätykselliset viisi perättäistä Stanley Cupia. Tänä aikana Canadiensin nousevia tähtipelaajia olivat muun muassa Jean Béliveau, Jacques Plante ja Maurice Richardin pikkuveli Henri Ricgard.[9]

Canadiens voitti kymmenen Stanley Cupia vuosina 1965–1979, joista neljä perättäistä vuosina 1976–1979. Kaudella 1976–1977 Canadiens teki NHL:n runkosarjan piste-ennätyksen, 132 pistettä. Samalla kaudella se myös hävisi vain kahdeksan ottelua 80:stä, joka on myös ennätys.[10] Uuden sukupolven tähtiä olivat tähän aikaan muun muassa Guy Lafleur, Ken Dryden ja Larry Robinson. Joukkueen päävalmentajana toimi 1970-luvulla viidellä mestaruuskaudella Scotty Bowman.[11]

Canadiens voitti Stanley Cupin keväällä 1986 maalivahtinaan tulokas Patrick Roy. Joukkueen viimeisin mestaruus tuli vuonna 1993, ja se on myös viimeisin kerta kun kanadalainen joukkue on voittanut Stanley Cupin.[12] Vuonna 1996 Canadiens muutti Forumista uuteen kotihalliin Centre Molsoniin, jonka nimi on nykyään Centre Bell.[13]

Vuosituhannen vaihteessa Canadiensin menestys laski huomattavasti, eikä se päässyt pudotuspeleissä toista kierrosta pidemmälle kuin vasta kaudella 2009–2010. Koronaviruspandemian vuoksi erikoisjärjestelyin pelatulla kaudella 2020–2021 Canadiens selvitti tiensä Stanley Cupin loppuotteluihin ensimmäistä kertaa 28 vuoteen.[14] Sarjassa se hävisi Tampa Bay Lightningille otteluvoitoin 1–4.[15] Seuraavalla kaudella Canadiens jäi koko runkosarjan viimeiseksi ensimmäistä kertaa sitten kauden 1939–1940.[16]

Tunnukset

Seuran tunnukset

  • 1909–1910
    1909–1910
  • 1910–1911
    1910–1911
  • 1911–1912
    1911–1912
  • 1912–1913
    1912–1913
  • 1913–1917
    1913–1917
  • 1918–1919
    1918–1919
  • 1919–1921
    1919–1921
  • 1921–1922
    1921–1922
  • 1922–1925
    1922–1925
  • 1925–1932
    1925–1932
  • 1932–1947
    1932–1947
  • 1947–1956
    1947–1956
  • 1956–1999
    1956–1999
  • 1999–
    1999–

Joukkue kaudella 2024–2025

Montreal Canadiens kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 20. tammikuuta 2025

Valmennus & Joukkueenjohto

  • Päävalmentaja: Martin St. Louis Kanada
  • Apuvalmentaja: Trevor Letowski Kanada
  • Apuvalmentaja: Stéphane Robidas Kanada
  • Maalivahtivalmentaja: Éric Raymond Kanada
  • Videovalmentaja: Éric Gravel Kanada
  • Videovalmentaja: Daniel Harvey Kanada
  • Fysiikkavalmentaja: Stéphane Gervais Kanada
  • Fysiikkavalmentaja: Dale Lablans Kanada
  • Kehitysvalmentaja: Francis Bouillon KanadaYhdysvallat
  • Kehitysvalmentaja: Alexandre Burrows Kanada
  • Kehitysvalmentaja: Paul Byron Kanada
  • Kehitysvalmentaja: Nick Carrière Kanada
  • Kehitysvalmentaja (Euroopassa pelaavat): Lauri Korpikoski Suomi
  • Kehitysvalmentaja: Marie-Philip Poulin Kanada
  • Huoltopäällikkö: Patrick Langlois Kanada
  • Puheenjohtaja: Jeff Gorton Yhdysvallat
  • Toimitusjohtaja: Kent Hughes Kanada
  • Apulaistoimitusjohtaja: John Sedgwick Kanada
  • Henkilöstöjohtaja & Amatöörien kykyjenetsinnänjohtaja: Martin Lapointe Kanada
  • Pelaajakehitysjohtaja: Adam Nicholas Yhdysvallat
  • Pelaajakehitysjohtaja: Rob Ramage Kanada
  • Analytiikanjohtaja: Christopher Boucher Kanada
  • Analytiikanjohtaja: Philippe Desaulniers Kanada
  • Ammattilaisten kykyjenetsinnän johtaja: Eric Crawford Kanada
  • Amatöörien kykyjenetsinnänjohtaja: Nikolai Bobrov Venäjä
  • Neuvonantaja: Vincent Lecavalier Kanada

[17]

Saku Koivu oli uransa alusta lähtien joukkueensa yksi tärkeimmistä pelaajista, ja hänet valittiin vuonna 1999 ensimmäisenä eurooppalaisena NHL:n historian menestyksekkäimmän joukkueen kapteeniksi.[18] Koivun sopimus Canadiensin kanssa päättyi kesällä 2009, eikä hänelle tarjottu uutta sopimusta, sillä seura halusi uudistaa kasvonsa.lähde?

Saavutukset

Montréal Canadiensin joukkue vuonna 1942
  • 24-kertainen Stanley Cup -mestari (1916, 1924, 1930, 1931, 1944, 1946, 1953, 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1965, 1966, 1968, 1969, 1971, 1973, 1976, 1977, 1978, 1979, 1986, 1993)

Ennätykset

  • Eniten maaleja kaudessa: Kanada Guy Lafleur, 60 (1977–1978) & Kanada Steve Shutt, 60 (1976–1977)
  • Eniten syöttöjä kaudessa: Kanada Peter Mahovlich, 82 (1974–1975)
  • Eniten pisteitä kaudessa: Kanada Guy Lafleur, 136 (1976–1977)
  • Eniten kausia: Kanada Henri Richard & Kanada Jean Béliveau, 20
  • Eniten jäähyjä kaudessa: Yhdysvallat Chris Nilan, 358 (1984–1985)
  • Paras +/− kaudessa: Kanada Larry Robinson, +120 (1976–1977)
  • Eniten ylivoimamaaleja kaudessa: Kanada Yvan Cournoyer, 20 (1967–1968)
  • Eniten alivoimamaaleja kaudessa: Kanada Guy Carbonneau, 7 (1983–1984)
  • Eniten nollapelejä kaudessa: Kanada George Hainsworth, 22 (1928–1929)
  • Eniten pisteitä kaudessa tulokkaana: Ruotsi Mats Näslund, 71 (1982–1983) & Ruotsi Kjell Dahlin, 71 (1985–1986)
  • Eniten pisteitä kaudessa puolustajana: Kanada Larry Robinson, 85 (1976–1977)
  • Eniten voittoja kaudessa maalivahtina: Kanada Carey Price, 44 (2014–2015)lähde?

Kaudella 1976–1977 joukkue teki NHL:n historian runkosarjan piste-ennätyksen tehden 132 pistettä.[19] Montreal on myös tehnyt NHL:n kaksi nopeinta maalia. Kaudella 2018–2019 ottelussa Washingtonia vastaan Canadies teki kaksi maalia vain kahdessa sekunnissa. Ensin Max Domi teki Canadiensin 5–4-voittomaalin ottelun viimeisellä minuutilla, minkä jälkeen Joel Armia teki vain kaksi sekuntia myöhemmin maalin Washingtonin tyhjään maaliin Washingtonin yrittäessä tasoitusmaalia ilman maalivahtia ja kuudella kenttäpelaajalla.[20]

Kaudella 2024–2025 Patrik Laine rikkoi seuran ennätyksen perättäisten ylivoimamaalien tekemisessä, kun hän teki perätysten kahdeksan ylivoimamaalia. Tilastoa on pidetty kaudesta 1933–1934.[21]

Jäädytetyt numerot

Jäädytettyjä Canadiensin pelaajien pelinumeroita Canadiensin hallin katossa.

Joukkueen kapteenit

Saku Koivu


lähde?

Päävalmentajat


lähde?

Lähteet

  1. ↑ JOUKKUEET NHL.com. Viitattu 4.1.2023.
  2. ↑ Jääkiekko | Suomalaiskonkari heivattiin jo katsomoon NHL:ssä: ”Näyttää välinpitämättömältä” Helsingin Sanomat. 4.1.2023. Viitattu 4.1.2023.
  3. ↑ Montreal Canadiensin legendan kohtelu aiheutti mellakan – 100 pidätettiin 1950-luvulla www.iltalehti.fi. Viitattu 4.1.2023.
  4. ↑ The Athletic NHL Staff: Bell Centre capacity for Canadiens games increasing to 50 percent by Feb. 21, full by mid-March The Athletic. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Your new Montreal Canadiens farm team: the Laval Rocket cbc.ca. Viitattu 13.12.2022.
  6. ↑ Origins of Every NHL Team: Eastern Conference The Hockey Writers. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  7. ↑ The Forum opens its doors Montreal Canadiens. Arkistoitu 3.5.2009. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Montreal Maroons: Hockey's High Rollers Canada's History. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Legends of Hockey – Spotlight – Montreal Canadiens – 1955–60 Hockey Hall of Fame. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Greatest Teams of All-Time: 1976-77 Montreal Canadiens The Hockey News. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Scotty Bowman The Hockey Writers. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  12. ↑ How long is Canada’s Stanley Cup drought? NBC Sports. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  13. ↑ When the Canadiens played their last game at the Montreal Forum CBC. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  14. ↑ Lehkonen propels Montreal Canadiens into first Stanley Cup final since 1993 The Guardian. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Lightning repeat as Stanley Cup champions, defeat Canadiens in Game 5 NHL. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Montreal Canadiens clinch last overall for first time since 1939-40, secure top odds in 2022 NHL draft lottery Daily Faceoff. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  17. ↑ https://www.eliteprospects.com/team/64/montreal-canadiens Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  18. ↑ NHL-toimittajalta pysäyttävä esimerkki Saku Koivun valtavasta arvostuksesta Montrealissa mtvuutiset.fi. 20.1.2019. Viitattu 13.12.2022.
  19. ↑ Rasmussen, Karl: Bruins Make NHL History As Fastest Team to Reach 50 Wins Sports Illustrated. Viitattu 12.3.2023.
  20. ↑ Kärkijoukkueen huima putki rikki NHL:ssä – Kaapo Kakko iski salamamaalin, mutta Joel Armia sai pitää liigan ennätyksen Yle Urheilu. 13.12.2022. Viitattu 13.12.2022.
  21. ↑ Hurjavireinen Patrik Laine onnistui jälleen ja teki jo seurahistoriaa Yle Urheilu. 22.12.2024. Viitattu 22.12.2024.

Aiheesta muualla