Mustameri

Tämä artikkeli käsittelee merta. Hattulassa sijaitsevasta järvestä katso Mustameri (Hattula).
Mustameri
Valtiot Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia
Paikkakunta Euroopan ja Aasian rajalla
Koordinaatit 43°25′N, 34°16′E
Laskujoki BosporinsalmiView and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pituus 1 175 km
Leveys 600 kmView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 3 400 kmView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 422 000 km²
Tilavuus 547 000 km3View and modify data on Wikidata
Keskisyvyys 1 253 m
Suurin syvyys 2 210 m
Mustameri

Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri. Sen rantavaltiot ovat Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia. Suurimmat siihen laskevat joet ovat Tonava, Dnepr ja Don. Pohjoisesta Mustaanmereen työntyy Krimin niemimaa, jonka itäpuolelle jää Asovanmeri-niminen lahti. Bosporinsalmi ja Marmaranmeri yhdistävät Mustanmeren Välimereen. Bosporinsalmi kulkee Istanbulin kaupungin läpi.

Maantiede

Mustanmeren laaja valuma-alue.

Mustanmeren pinta-ala on 422 000 km² ja leveimmillään se on 1 175 kilometriä. Syvin kohta on 2 210 metrin syvyydessä.[1] Mustastamerestä virtaa Välimereen vuodessa Bosporinsalmen kautta 200 km³ vettä ja siihen virtaa sen valuma-alueilta 320 km³ vettä vuodessa. Mustanmeren valuma-alue käsittää lähes kolmanneksen Euroopan pinta-alasta.

Mustanmeren valuma-alueen pinta-ala on 2,5 miljoonaa neliökilometriä. Mustanmeren länsi- ja pohjoisrannikoilla erityispiirteenä on mereen laskevien jokien muodostamat kapeat merenlahdet eli limaanit.[2]

Mustassameressä on vain muutama pieni saari, joista suurimmat ovat Käärmesaari ja Berezan.[1]

Meritiede ja ekologia

Mustanmeren vesi on voimakkaasti kerrostunutta: pintavesi on suhteellisen vähäsuolaista mereen laskevien jokien ansiosta, 17–21 ‰, keskimäärin 18,3 ‰, mikä on runsaat puolet valtameren suolapitoisuudesta. Pintavesi lämpenee kesällä ja jäähtyy talvella. Harppauskerroksesta (50–150 m) meren pohjaan ulottuu alusveden alue, jossa on raskaampaa ja suolaisempaa Välimerestä peräisin olevaa vettä, jonka lämpötila on ympäri vuoden noin 9 celsiusastetta. Alusvesi ei juuri sekoitu pintaveden kanssa, ja sen happitilanne on huono. Suurin osa yli 200 metrin syvyydessä olevasta vedestä on lähes täysin hapetonta.[3]

Mustanmeren rantaa Krimillä

Mustanmeren eliöstö muuttuu nopeasti. Viime vuosina monet alkuperäiset nilviäiset ovat joutuneet väistymään Tyyneltämereltä kotoisin olevan, voimakkaasti leviävän Rapana venosa -petokotilon tieltä. Se lienee päässyt Mustallemerelle painolastitankeissa.[4] Bulgarialaiset keräävät tätä jopa puolen kilon painoista kotiloa Mustastamerestä, pakastavat ja myyvät Japaniin.[5]

Historia

Kapea Bosporinsalmi yhdistää Mustanmeren Välimereen.

Mustameri oli viimeisen jääkauden jälkeen makeavetinen järvi. Nykyinen yhteys suolaiseen Välimereen syntyi arvioiden mukaan 6 500–7 000 vuotta sitten.[1] Antiikin kreikkalaiset käyttivät Mustastamerestä nimeä Eukseinos, joka tarkoittaa vieraanvaraista.[6]

Huomattavat kaupungit

Romania: Constanța (Mustanmeren suurin satama, väkiluku 306 000), Mangalia (41 153)

Bulgaria: Burgas (229 250), Varna (357 752)

Ukraina: Odessa (1 001 000), H’erson (358 000); Sevastopol (379 200), Jalta (80 552), Kertš (158 165)

Venäjä: Novorossijsk (281 400), Sotši (328 809),

Georgia: Suhumi (62 914), Poti (47 700),[7] Batumi (161 200)[7]

Turkki: Istanbul (14 025 646) Trabzon (240 333), Samsun (541 330), Ordu (154 895), Zonguldak (108 213)[8]

Lähteet

  1. ↑ a b c Luch Mikhaylovich Fomin, Vladimir Petrovich Goncharov, Aleksey Nilovich Kosarev: Black Sea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.3.2015.
  2. ↑ The rivers of the Black Sea (pdf) European Environment Agency. Viitattu 28.2.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Living Black Sea Marine Environmental Education Program (Arkistoitu – Internet Archive) Russian Federal Children Center Orlyonok
  4. ↑ Rapana venosa (mollusc) (Arkistoitu – Internet Archive) Global Invasive Species Database
  5. ↑ Kalastus ja vesiviljely Euroopassa (s.9) Euroopan komissio 2007 [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 3. Kreikka, s. 24. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09731-4.
  7. ↑ a b Statistical Yearbook of Georgia: 2014 (pdf) (Sivut 36-38) 2014. Tbilisi: National Statistics Office of Georgia, geostat.ge. Arkistoitu 16.4.2016. Viitattu 2.6.2016. (englanniksi) ja (georgiaksi)
  8. ↑ Thomas Brinkhoff: Turkey: Provinces and Major Cities (Lähteeksi ilmoitetaan Turkin tilastokeskus) citypopulation.de. Viitattu 2.6.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Black Sea (Arkistoitu – Internet Archive) Tietoa Mustastamerestä. blacksea-education.ru (englanniksi) (venäjäksi)