Muulipeura
| Muulipeura | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Hirvieläimet Cervidae |
| Alaheimo: | Peurat Capreolinae |
| Suku: | Odocoileus |
| Laji: | hemionus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Odocoileus hemionus |
|
 Muulipeuran levinneisyys. Eri alalajit on merkitty eri väreillä. |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Muulipeura eli mustahäntäkauris[2] eli mustahäntäpeura eli isokorvapeura (Odocoileus hemionus) on Pohjois-Amerikan länsiosissa elävä peuralaji. Se on samoin pohjoisamerikkalaisen valkohäntäpeuran lähin sukulainen. Muulipeura ja valkohäntäpeura kykenevät lisääntymään keskenään. Näiden kahden lajin välisiä risteymiä on joskus erehdytty pitämään omana lajinaan.[3] Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on mustahäntäkauris.[4]
Ulkonäkö ja koko
Muulipeura painaa 43-150 kg, keskimäärin noin 95 kg. Se on saanut nimensä suurista, muulin korvia muistuttavista korvistaan, sekä mustasta hännän päästä, joka erottaa sen valkohäntäpeurasta. Toisin kuin valkohäntäpeuralla, muulipeuran sarvet haarautuvat dikotomisesti, aina kahteen jokseenkin yhtä vahvaan haaraan. Vain uroksilla (hirvailla) on sarvet. Se kasvattaa uudet sarvet joka vuosi.
Levinneisyys
Muulipeuroja elää koko Pohjois-Amerikan länsiosassa, Kaakkois-Alaskasta Kalifornian niemimaalle ja Luoteis-Meksikoon. Kanadassa ja Yhdysvalloissa levinneisyys ulottuu länsirannikolta Kalliovuorten yli läntiselle tasankoalueelle Saskatchewaniin, Nebraskaan, Kansasiin ja Teksasin länsiosaan asti. Argentiinassa ja Havaijin Kauain saarella muulipeura on ihmisen istuttama vieraslaji. Laji on elinympäristönsä suhteen hyvin joustava ja monin paikoin runsaslukuinen. Se elää niin metsissä, preerialla, aavikoilla kuin vuoristoissakin.[1][5][3]
Alalajit
Muulipeurasta on erotettu useita maantieteellisiä alalajeja, joiden tarkasta lukumäärästä ei olla aivan yksimielisiä[1][3]. Näistä länsirannikon Odocoileus hemionus columbianus-alalajia kutsutaan yleisemmin 'mustahäntäpeuraksi' (engl. black-tailed deer), luoteista O. h. sitkensis-alalajia 'sitkanpeuraksi', ja muita 'muulipeuroiksi' (mule deer):
- Odocoileus hemionus hemionus (Kalliovuoret ja niiden itäpuolinen tasankoalue)
- O. h. californicus (Kalifornia)
- O. h. cerrosensis – cedrosinmuulipeura[6] (Cedros Island Kalifornian niemimaan rannikolla; on ainoa uhanalainen alalaji)
- O. h. columbianus (rannikkoalue Brittiläisestä Kolumbiasta Pohjois-Kaliforniaan)
- O. h. eremicus
- O. h. fuliginatus (Kalifornia)
- O. h. inyoensis
- O. h. peninsulae (Kalifornian niemimaa)
- O. h. sheldoni (Tiburon Island, Kalifornianlahti)
- O. h. sitkensis (Kaakkois-Alaska, Brittiläisen Kolumbian saaristo- ja rannikkoalueet)
Lähteet
- ↑ a b c Sanchez Rojas, G. & Gallina Tessaro, S.: Odocoileus hemionus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.7.2014. (englanniksi)
- ↑ mustahäntäkauris (muulipeura) – Odocoileus hemionus Laji.fi. Viitattu 10.10.2020.
- ↑ a b c Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Odocoileus hemionus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 8.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) koivu.luomus.fi. 2008. Viitattu 26.6.2018.
- ↑ Odocoileus hemionus mule deer Animal Diversity Web (englanniksi)
- ↑ Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, matelijat. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4689-6.
|