Nastolan kirkko

Nastolan kirkko
Nastolan kirkko
Sijainti	Kukkastie 18, Nastola
Koordinaatit	60°56′55″N, 025°55′45″E
Seurakunta	Nastolan seurakunta
Rakentamisvuosi	1804
Suunnittelija	Mats Åkergren
Materiaali	puu
Istumapaikkoja	700
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Nastolan kirkko on neljäs Mats Åkergrenin (1802–1804) toteuttama kirkko. Kirkko on rakennettu vuosina 1802–1803 ja se vihittiin käyttöön vuonna 1804. Kirkon eteläpuolella oleva kellotapuli on vuodelta 1760. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1804. Kirkon 33-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1972, ja niissä on kolme sormiota ja jalkio^[1].

Nastolan vanhin tunnettu kirkko sijaitsi nykyisen sankarihautausmaan alueella. Ensimmäinen kirjallinen tieto kirkosta löytyy vuodelta 1640. 1700-luvun loppupuolelle tultaessa kirkko oli käynyt liian pieneksi ja huonokuntoiseksi. Uuden kirkon rakentamisesta päätettiin vuonna 1778. Puisen ristikirkon rakensi Matias Åkergren, ruoveteläinen kirkonrakentaja. Kirkko perustuu Tukholman intendenttikonttorissa Askolan kirkkoa varten laadittuihin piirustuksiin.

Hieman yli kahdensadan vuoden aikana kirkkoa on ehditty kunnostaa jo moneen kertaan. Vuonna 1891 kirkkoon asennettiin ensimmäiset lämmityslaitteet. Vuoden 1935 muutostyöt suunnitteli viipurilainen arkkitehti Juhani Viiste. Silloin kirkon tornia kohotettiin ja sai lähes nykyisen ulkoasunsa ja kirkkoon saatiin myös sähkö.

Talvella 2000–2001 kirkossa tehtiin mittavia muutos- ja korjaustöitä. Suunnittelijana toimi arkkitehti Reino Toivonen ja pääurakoitsijana oli Uudenkaarlepyyn Paanukatto. Kirkko otettiin uudelleen käyttöön palmusunnuntaina 8.huhtikuuta 2001.

Nastolan kirkonmäellä, aivan kirkon juurella, sijaitsee myös Nastolan sankarihautausmaa. Sankarihautausmaan paikalla toimi kirkko vuosina 1660–1804. Sankarihautausmaalle on haudattu paikkakuntalaisia vuosina 1660–1850 ja isänmaan puolesta kaatuneet vuosina 1940–1944. Lisäksi sankarihautausmaa on yhden, YK-rauhanturvaajatehtävissä menehtyneen paikkakuntalaisen viimeinen leposija. YK-päivänä sotilaan haudalle lasketaan kukkia ja muistokynttilä. Itsenäisyyspäivänä partiolaiset marssivat kynttiläkulkueena sankarihautausmaalle kunnioittamaan sodissa kaatuneita. Lisäksi reserviläiset järjestävät paikalle kunniavartion. Sankarihautausmaan Pro Patria -sankarimuistomerkin on suunnitellut arkkitehti Sirkka Tarumaa.

• Nastolan kirkko^{[vanhentunut linkki]}

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nastolan kirkko Wikimedia Commonsissa

• Nastolan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
• Nastolan seurakunta: toimipisteet: Nastolan kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
• Päijät-Hämeen liitto: MARY Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi (Arkistoitu – Internet Archive)