Oikeus ja elämä -puolue

MIÉP-puolueen logo

Oikeus ja elämä -puolue (Magyar Igazság és Élet Pártja ’Unkarin oikeus ja elämä -puolue’, MIÉP) oli äärioikeistolainen unkarilainen puolue, joka perustettiin vuonna 1993 István Csurkan johdolla ja lakkautettiin 2021.

Historia

MIÉP-puolueen perustivat vuonna 1993 Unkarin demokraattinen foorumi (MDF) -puolueesta erotetut István Csurka ja hänen aatetoverinsa, joita ei miellyttänyt puolueen József Antallin johdolla omaksuma oikeistoliberaali linja. Eron syynä olivat MIÉP:n mukaan MDF:n yhteistyö vasemmistoliberaalin SZDSZ-puolueen kanssa, ”suursiivouksen” eli Kádárin järjestelmän jäänteiden raivaamisen laiminlyönti sekä Antallin hallituksen Ukrainan kanssa solmima sopimus, jolla MIÉP:n mukaan Unkari luopui tavoitteesta tarkistaa Trianonin häpeärauhan ehdot, siis luopui tavoittelemasta takaisin mm. Ukrainalle siirtyneitä menetettyjä alueita. Samoin eron syyksi mainittiin se, että Antallin hallitus ei ollut riittävästi pyrkinyt vähentämään Kádárin järjestelmältä perittyä suurta valtionvelkaa.[1]

Vuoden 1994 parlamenttivaaleissa MIÉP ei vielä saanut mandaatteja, sitä vastoin vuoden 1998 vaaleissa sen äänisaalis oli jo yli 5 %, ja se sai silloiseen 386-paikkaiseen parlamenttiin 14 edustajaa. Tätä seuranneissa vaaleissa MIÉP ei enää saanut omia edustajiaan läpi. Tammikuussa 2013 kuitenkin kaksi sitoutumatonta entistä Jobbik-puolueen kansanedustajaa ilmoitti siirtyvänsä MIÉP:n riveihin, joten vuoden 2014 parlamenttivaaleihin asti MIÉPillä oli pieni edustus parlamentissa. Samassa yhteydessä Tiszaeszlárin pormestari Tibor Nagy, myöhempi puoluejohtaja, ilmoitti siirtyvänsä MIÉP:hen.[2]

Puolueen perustaja ja ainoa valtakunnallisesti tunnettu poliitikko István Csurka kuoli pitkällisen sairauden jälkeen 4. helmikuuta 2012, ja puolueen tulevaisuus näytti epävarmalta. Lokakuussa 2012 puolueen johtajaksi valittiin entinen kansanedustaja Zoltán Fenyvessy,[3] jota vuonna 2017 seurasi Tibor Nagy.[4]

20. helmikuuta 2019 MIÉP solmi yhteistyösopimuksen Meidän kotimaamme (Mi Hazánk) -puolueen kanssa.[5] Tämän jälkeen puolueesta ei enää juuri julkisuudessa kuultu, ja elokuussa 2021 se ilmoitettiin virallisesti lakkautetuksi. Jäljelle jääneet kannattajat ja aktivistit siirtyivät todennäköisesti lähinnä ”Meidän kotimaamme” riveihin.[6]

Poliittinen linja

MIÉP määritteli itsensä kansallis-konservatiiviseksi ja kristillisdemokraattiseksi puolueeksi, siinä mielessä, että ”anarkia, poikkeavuus ja erilaisuuden arvostus ei sovi yhteen demokratian eikä kristinuskon etiikan kanssa”. Se vakuutti puolustavansa perustuslakia ja laillista järjestystä, korostaen samalla, että Kádárin diktatuurin ja järjestelmänvaihdoksen aikaan oli tapahtunut laittomuuksia, jotka tulisi korjata. Ohjelmassaan se kiisti syytökset muukalaisvihasta ja vakuutti arvostavansa kaikkia muukalaisia ja maahanmuuttajia, jotka saapuvat Unkariin rehellisin aikein, tekevät työtä ja oppivat maan kielen.[1]

Ulkopuoliset määrittelivät MIÉP:n usein äärioikeistolaiseksi,[7][8][9] joskin Fidesz-puoluetta lähellä oleva konservatiivinen politiikantutkija András Lánczi halusi mieluummin kuvata sitä vain ”nationalistiseksi”.[10] Emilia Palosen ja Aleksei Beljajev-Gintovtin mukaan MIÉP oli linjaltaan enemmänkin nationalistinen kuin populistinen, ”yhden asian liike”, joka käytännössä toimi epäsuorasti valtavirtapopulistisen Fideszin pienenä ja siksi vaarattomana tukipuolueena, mobilisoimassa oikean äärilaidan äänestäjiä politiikkaan.[11]

Erityisen näkyvänä piirteenä MIÉP:n julkisuuskuvassa korostui antisemitismi, jonka vuoksi vastustajat tavoittelivat jopa puolueen kieltämistä.[9] Puolue itse kiisti antisemitismisyytökset, mutta István Csurka ja monet muut MIÉPin vaikuttajat tulivat tunnetuiksi avoimen juutalaisvastaisesta retoriikasta.[12] Esimerkiksi vuonna 2001 puolueen varapuheenjohtaja Loránt Hegedűs kirjoitti puolueen paikallisjärjestön lehdessä:

”(...) mutta vielä tämänkin [so. Habsburgien hallinnon] Unkarin kristitty valtio olisi kestänyt, ellei valtiosopimuksessa olisi annettu periksi ja tämän periksiantamisen seurauksena maahan saapunut galitsialaisten [so. monarkian itäisten maakuntien juutalaisten] maankiertäjien joukko, joka lihaksi tulleiden alkuihmisten lailla nakertamistaan nakertaa hajalle valtion raunioita, sankarien luita, silti, ihan muuten vain, aina, yhä uudelleen ylösnousemukseen kykenevää isänmaata! Kuule siis, unkarilainen, tuhannennen kristityn valtiovuoden, tuhatvuotisen muinaisen perintöoikeuden ja oikeusjatkuvuuden pohjalta tämä ainoa elämään johtava viesti: Sulje heidät ulkopuolelle! Sillä jos et sitä tee, he tekevät sen sinulle!”[13]

Aiheesta muualla

Viitteet

Viitteiden esikatselu

  1. a b A MIÉP kiskátéja web.archive.org. Viitattu 12.1.2025.
  2. A MIÉP-hez igazol két volt jobbikos 24.hu. 17.1.2013. Viitattu 12.1.2025. (unkariksi)
  3. Index: Fenyvessy Zoltán a MIÉP új elnöke index.hu. 29.10.2012. Viitattu 12.1.2025. (unkariksi)
  4. Csurka István szellemét követné a MIÉP új elnöke 24.hu. 6.3.2017. Viitattu 12.1.2025. (unkariksi)
  5. Együttműködik a Mi Hazánk és MIÉP Hír TV. 20.2.2019. Viitattu 12.1.2025. (unkariksi)
  6. Megszűnt a MIÉP, felszámolási eljárásban az FKGP Elemi. 3.8.2021. Viitattu 12.1.2025. (unkariksi)
  7. BBC News | MEDIA REPORTS | Battle for Hungary's media news.bbc.co.uk. Viitattu 12.1.2025.
  8. Thieme Tom: Extremistische Parteien im postkommunistischen Osteuropa bpb.de. 15.10.2007. Viitattu 12.1.2025. (saksaksi)
  9. a b A MIÉP betiltása politicalcapital.hu. Viitattu 12.1.2025. (unkariksi)
  10. [https://web.archive.org/web/20070928074204/http://www.antiszemitizmus.hu/lanczi.htm Interj� L�nczi Andr�ssal] web.archive.org. 28.9.2007. Viitattu 12.1.2025.
  11. Emilia Palonen, Aleksei Beljajev-Gintovt: Unkari – populismin paratiisi. Idäntutkimus, 1.9.2010, 17. vsk, nro 3, s. 29–40. ISSN 1237-6051 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  12. Anti-Semitism in Hungary jcpa.org.
  13. Hegedűs Lóránt antiszemita cikke ORIGO. 1.1.1900. Viitattu 12.1.2025. (unkariksi)