Opel Omega
Opel Omega on Opelin vuosina 1986–2003 valmistama E-segmentin automalli, joka korvasi Opel Rekordin. Valmistuksen päätyttyä Omega ei saanut itselleen suoraa seuraajaa, mutta sen mallistoon jättämää aukkoa täydensivät ylellinen hatchback-korinen Opel Signum sekä aiempaa suuremmaksi kasvanut farmarikorinen Opel Vectra. Omega oli viimeinen takavetoinen Opel-henkilöautomalli.
Opel Omega A (1986–1993)
| Opel Omega A | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Brasilia Jugoslavia Saksa |
| Valmistaja | Opel |
| Konserni | General Motors |
| Valmistusvuodet | 1986–1993 |
| Muut nimet |
Chevrolet Omega Vauxhall Carlton |
| Korimalli |
4-ovinen sedan 5-ovinen farmari |
| Luokka | E-segmentti |
| Edeltäjä | Opel Rekord E[1] |
| Seuraaja | Opel Omega B |
| Teknisesti samankaltaisia |
Holden Commodore (VN/VP/VR/VS) Lotus Omega Opel Calais Opel Senator B Toyota Lexcen |
| Tekniset tiedot | |
| Pohjalevy | GM V |
| Moottori |
R4 R6 |
| Iskutilavuus | 1,8–3,6 l |
| Polttoaine |
bensiini diesel |
| Vetotapa | takaveto[1] |
| Vaihteisto |
5-vaihteinen manuaali 4-vaihteinen automaatti |
| Mitat | |
| Massa | 1225–1370 kg (Sedan)[1] |
| Pituus | 4687 mm[1] |
| Akseliväli | 2730 mm[1] |
| Leveys | 1772 mm[1] |
| Korkeus | 1447 mm[1] |
Ensimmäisen sukupolven Omega esiteltiin vuonna 1986, ja se valittiin Vuoden autoksi Euroopassa 1987.[2] Korimalleina olivat neliovinen sedan sekä farmarimalli Caravan. Isossa-Britanniassa mallin nimenä oli Vauxhall Carlton, Brasiliassa puolestaan autoa myytiin Chevrolet-merkkisenä.
Helsingin Sanomien Matti Jansson totesi Opel Rekordin seuraajaksi suunnitellun uuden Omegan lähestyvän jo edustusauton mittoja, tehoja ja varustelua. Hän ei löytänyt siitä juuri muuta moitittavaa kuin saksalaisten moottoriteiden nopeuksiin viritetyt tehot, jotka suomalaisessa arkiajossa tahtovat jäädä teoreettisiksi.[1]
Vuonna 1990 Omega sai muun muassa uuden etusäleikön.
Opel Omega B (1994–2003)
| Opel Omega B | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
Saksa Thaimaa |
| Valmistaja | Opel |
| Konserni | General Motors |
| Valmistusvuodet | 1994–2003 |
| Muut nimet |
Cadillac Catera Vauxhall Omega |
| Korimalli |
4-ovinen sedan 5-ovinen farmari |
| Luokka | E-segmentti |
| Edeltäjä | Opel Omega A |
| Seuraaja |
Opel Signum Opel Vectra C |
| Teknisesti samankaltaisia |
Holden Commodore (VT/VX/VY/VZ) Holden Monaro (V2/VZ) Pontiac GTO |
| Tekniset tiedot | |
| Pohjalevy | GM V |
| Moottori |
R4 R6 V6 |
| Iskutilavuus | 2,0–3,2 l |
| Polttoaine |
bensiini diesel |
| Vetotapa | takaveto |
| Vaihteisto |
5-vaihteinen manuaali 4-vaihteinen automaatti |
Toisen sukupolven Omega esiteltiin keväällä 1994. Myös Vauxhall-merkkisenä auton mallinimenä oli nyt Omega. Vuosina 1996–2001 mallia myytiin Yhdysvalloissa nimellä Cadillac Catera saavuttamatta suurta menestystä.
Vuoden 1998 Euro NCAP -kolaritestistä Omega sai tulokseksi kolme tähteä viidestä.[3]
Vuonna 1999 Omegan etupuskuri uudistettiin ja etusäleikköä nostettiin aiempaa ylemmäksi. Takavalojen vilkunlaseista tuli valkoiset. Sisällä ovipaneelit olivat uudet ja myös kojelaudan keskikonsolia oli uudistettu. Ajonvakautusjärjestelmä ESP tuli saataville uutena varusteena.
Geneven autonäyttelyssä keväällä 2000 esiteltiin konseptina Omega V8, jossa oli sama 5,7-litrainen moottori kuin Chevrolet Corvettessa. Malli ei kuitenkaan edennyt tuotantoon.[4]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Jansson, Matti: Omega tulee, Rekord historiaa. Helsingin Sanomat, 6.9.1986, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ 1987 – Opel Omega Car of the Year. Viitattu 3.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Opel / Vauxhall Omega 1998 Euro NCAP. Viitattu 3.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Opel Omega V8: Fahrbericht – Der Opel, der alles verändert hätte Auto Bild. 22.3.2018. Viitattu 3.9.2019. (saksaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Opel Omega Wikimedia Commonsissa
| Nykyiset henkilöautomallit | |
|---|---|
| Nykyiset pakettiautot | |
| Konseptiautot |
|
| Entiset mallit |