Oranjen vapaavaltio

Oranjen vapaavaltio
Oranje-Vrijstaat
1854–1902
lippu vaakuna


Oranjen vapaavaltion sijainti noin vuonna 1890.

Valtiomuoto tasavalta
Valtiollinen presidentti Josias Philip Hoffman (1854–1855)
Jacobus Nicolaas Boshoff (1855–1859)
Marthinus Wessel Pretorius (1860–1863)
Johannes Brand (1864–1888)
Francis William Reitz (1889–1895)
Marthinus Theunis Steyn (1896–1902)
Pääkaupunki Bloemfontein
  29°07′S, 26°13′E
Pinta-ala
– yhteensä 181 299 km² 
Väkiluku (1875) 100 000
– väestötiheys 1 / km²
Uskonnot Alankomaiden reformoitu kirkko
Historia
– tasavallaksi 17. helmikuuta 1854
– Blood Riverin taistelu 16. joulukuuta 1838
– toinen buurisota alkoi 11. lokakuuta 1899
– Vereenigingin rauha 31. toukokuuta 1902
Viralliset kielet hollanti
Kielet englanti, eteläsotho, zulu
Kansallislaulu Vrystaatse Volkslied
Seuraaja(t)  Oranjejoen siirtomaa

Oranjen vapaavaltio (holl. Oranje-Vrijstaat, afrikaansiksi Oranje Vrystaat, engl. Orange Free State) oli nykyisen Etelä-Afrikan alueella vuosina 1854–1902 sijainnut buuritasavalta. Oranjen vapaavaltio sijaitsi Oranje- ja Vaal-jokien välissä, ja sen perustivat Kapmaasta lähtöisin olleet voortrekkerit. Ennen siirtolaisten tuloa alueen väestö koostui tswanoista. Nykyisin sen alue muodostaa Etelä-Afrikkaan kuuluvan Vapaavaltion (Free State) provinssin.[1]

Alue liitettiin brittiläiseen imperiumiin vuonna 1848, mutta britit tunnustivat alueen itsenäisyyden 23. helmikuuta 1854. Transvaalin tasavalta oli saanut itsenäisyyden kaksi vuotta aikaisemmin. Toisen buurisodan (1899–1902) aikana Britannia otti alueen jälleen hallintaansa Oranjejoen siirtomaana (Orange River Colony). Vuonna 1907 se sai itsehallinnon ja 1910 se liittyi Etelä-Afrikan unioniin. Tämän jälkeen entisestä Oranjen vapaavaltion alueesta muodotettiin Oranjen vapaavaltion provinssi, joka korvattiin vuonna 1994 nykyisellä Vapaavaltion provinssilla.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Orange Free State – historical province, South Africa Encyclopædia Britannica. Viitattu 21.10.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla