Outi Pieski

Petra Laiti ja Outi Pieski Espoon EMMAssa Pieskin Čuolmmadit-näyttelyssä 6. tammikuuta 2019
Outi Pieskin taideteos Eatnu, eadni, eana - Virta, emo, maa saamelaiskäräjien istuntosalin seinällä Sajoksessa.

Outi Pieski eli Čiske-Jovsset Biret Hánsa Outi[1] (s. 1973 Helsinki) on Utsjoella asuva ja työskentelevä saamelainen kuvataiteilija. Pieskin teokset käsittelevät muun muassa saamelaista kulttuuria, alkuperäiskansojen oikeuksia, Saamenmaan dekolonisaatiota, luontosuhdetta ja kestävää kehitystä.[2] Hän käyttää teoksissaan usein saamenkäsityön (duodji) tekniikoita ja materiaaleja ja nostaa esiin naisten käsityöperinnettä.[3] [4]

Taiteellinen työskentely

Pieskin tuotantoon kuuluu maalauksia, valokuvaa, grafiikkaa, kollaaseja ja suurikokoisia installaatioita.[5] Hän ammentaa teoksiinsa usein värejä, menetelmiä ja muotoja saamenkäsityön perinteestä.[6][7] Esimerkiksi installaatio Kokoontuminen (pohjoisaameksi Čohkiideapmi, 2017) rakentuu saamenpuvun huivin hapsuja muistuttavista muodoista. Pieski on käyttänyt teoksessa huivin solmimistekniikkaa.[8] Teos on saanut innotuksensa saamenpukuisten ihmisten kokoontumisesta. [9]

Pieski kuuluu kolmanteen saamelaiseen kuvataiteilijasukupolveen.[10] Helsingissä kasvaneen Pieskin lapsuudenkodissa ei puhuttu saamea, vaikka hänen isänsä oli saamelainen.[7] Pieski on halunnut tuoda taiteellaan näkyviin saamelaiskulttuuria.[11][12] Luonto ja sen säilyttöminen on Pieskin taiteessa keskeistä. Hänen maalauksistaan löytyy viittauksia muun muassa tunturiluontoon.[9] Pieski on kiinnittänyt huomiota myös globaaliin ilmastonmuutosta koskevaan keskusteluun ja alkuperäiskansojen luontosuhteeseen, sen elvyttämiseen ja turvaamiseen.[13]

Ura

Pieski valmistui vuonna 2000 Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta maalaustaiteen linjalta. Hän on opiskellut myös Pohjois-Karjalan AMKK:n kuvataidelinjalla Joensuussa(1992-1994) sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Pieski on käynyt 1990-luvulla Helsingin kuvataidelukion.[3]

Pieskin yksityisnäyttelyitä on ollut esillä Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Englannissa. Hän on osallistunut myös lukuisiin yhteisnäyttelyihin eri puolilla maailmaa.[14] Yhdessä muiden Miracle Workers -kollektiivin jäsenten kanssa Pieski toteutti vuonna 2019 Venetsian biennaalin Suomen Alvar Aalto -paviljongin näyttelyn.[15][16] Vuonna 2017 Pieski toteutti tilaustyönä suurikokoisen Kokoontuminen- installaation lontoolaisen kulttuurikeskus Southbank Centren kuratoimaan Nordic Matters -tapahtumaan.[17][18] Yhdessä Birit Haarlan ja Katja Haarlan kanssa Pieski valmisti vuoden 2021 Helsinki Biennaaliin maayhteyttä käsittelevän videoinstallaation Guhte Gullá - Here to Hear. Art Ii Biennaalissa kesällä 2024 oli esillä Pieskin ympäristötaideteos Edellä kävijät, joka kävi keskustelua luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä.[19]

Pieski on saanut taiteellisesta työstään useita tunnustuksia. Vuonna 2011 hänen Maja-installaationsa palkittiin Mäntän kuvataidepalkinnolla.[20] Vuonna 2017 hänelle myönnettiin Suomen taideakatemian palkinto, johon kuului yksityisnäyttely EMMA - Espoon modernin taiteen museossa.[21] Perusteluissa kiiteltiin Pieskin tapaa ammentaa saamelaiskulttuurista ja nostaa samalla esiin vähemmistökulttuurin asiaa.[22] Vuonna 2024 Pieski sai kuvataiteen alan Suomi-palkinnon. Hän oli myös yksi vuoden 2014 Ars Fennica -palkintoehdokkaista.[23]

Aktivismi

Pieski arvosteli yhdessä Marja Helanderin kanssa Kiasmaa vuonna 2016 taiteilija Jenni Hiltusen tekemän videoteoksen vuoksi, jossa esiintyi vähäpukeisia naisia tanssimassa saamenpuvussa.[24][25] Pieski vaati yhdessä muiden aktivistien kanssa Nordeaa vetäytymään alkuperäiskansan maille Yhdysvaltoihin Pohjois-Dakotaan rakennettavan öljyputken rahoituksesta vuonna 2016.[26] Hän on myös vastustanut Tenon kalastussopimusta.[27]

Näyttelyitä

  • Tate St Ives -taidemuseo, Cornwall, Iso-Britannia, 2024).[28]
  • Emma - Espoon modernin taiteen museo, Espoo 2018.[29]
  • Kristin Hjellegjerde Gallery, Lontoo, 2014.[30]

Julkisen tilan teoksia

  • Eatnu, eadni, eana – virta, emo, maa (2012), Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari.
  • Sanattomat ilontuojat (2010) Vesalan monitoimitalo, Oulu.

Palkinnot

  • Kulttuurin Suomi-palkinto 2024[31]
  • Suomen taideakatemian palkinto 2017
  • Mäntän kuvataidepalkinto 2011

Teoksia kokoelmissa

  • Saamelaismuseo Siida
  • Rovaniemen taidemuseo
  • Suomen Kansallisgalleria
  • Norjan valtion taidekokoelma
  • Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma
  • Aineen taidemuseo

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. ↑ Rasmus, Linnea: Outi Pieski lávkii presideanttašlohttii ládjogahpir oaivvis – Gádde su nuortalažžan Yle Sápmi. Viitattu 10.10.2018. (pohjoissaameksi)
  2. ↑ Palkintonäyttely esittelee kuvataiteilija Outi Pieskin tuotantoa ennennäkemättömän laajasti STT Info. 11.9.2018.
  3. ↑ a b Mittava palkinto saamelaistaiteilijalle – Outi Pieski ei tee taiteellaan politiikkaa Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2017.
  4. ↑ Saamelaista nykytaidetta, s. 66. Rovaniemen taidemuseo, 2015.
  5. ↑ Outi Pieski sai Suomen Taideakatemian palkinnon Taiteilija. 30.5.2017. Viitattu 3.10.2017.
  6. ↑ Outi Pieski on yksi kolmesta Suomen Taideakatemian palkinnon ehdokkaasta: Duodji värittää nykytaidetta Lapin Kansa. 4.4.2017. Viitattu 10.9.2018.
  7. ↑ a b Saamelaisuus hävetti helsinkiläislähiössä, jossa Outi Pieski kasvoi – nyt kuvataiteilija nostatti esiäidit kapinaan saamelaiskulttuurin mitätöintiä vastaan Helsingin Sanomat. 25.9.2018. Viitattu 25.12.2018.
  8. ↑ Koivuranta, Riitta: aamelaisuus hävetti helsinkiläislähiössä, jossa Outi Pieski kasvoi – nyt kuvataiteilija nostatti esiäidit kapinaan saamelaiskulttuurin mitätöintiä vastaan Helsingin Sanomat. 29.5.2018.
  9. ↑ a b Rinta-Tassi, Minna: Taiteilija Outi Pieski solmii tuhannesta hapsusta valtavan saamenhuivin – Pieskin näyttelyssä luonto on tärkein: ”Se on kotiseutu ja koti” Yle.fi. 1.9.2018.
  10. ↑ Saamelainen kuvataide Suomessa – kolmen kuvataiteilijasukupolven kautta tarkasteltuna tahiti.fi. Viitattu 3.10.2017.
  11. ↑ Saamelaistaiteilija Outi Pieski ehdolla Suomen taideakatemian palkinnon saajaksi Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2017.
  12. ↑ Helsingin paraatipaikalla kappelin ikkunoista virtaava vesi muistuttaa saamelaisten oikeuksista City. Viitattu 3.10.2017.
  13. ↑ Anneli Tuominen-Halomo: Taideakatemian palkitsema Outi Pieski luo taidetta saamelaiskulttuurista Länsiväylä. Viitattu 3.10.2017.
  14. ↑ Outi Pieski (CV) outipieski.com. Viitattu 2.3.2025.
  15. ↑ Anneli Tuominen-Halomo: Outi Pieski ottaa taiteellaan kantaa vähemmistökansojen puolesta Länsiväylä. Viitattu 25.12.2018.
  16. ↑ Kuvataiteilija Outi Pieski vie Venetsiaan häivähdyksen saamelaisuutta Lapinkansa.fi. Viitattu 19.2.2020.
  17. ↑ Lontooseen on valmistumassa käsityöläisten yhteistyöllä saamelaistaiteilijan erityinen taideteos Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2017.
  18. ↑ Saamenpuku antaa voimaa taistelussa, uskoo aktivistitaiteilija Outi Pieski Suomenkuvalehti.fi. 5.10.2018. Viitattu 25.12.2018.
  19. ↑ Outi Pieski: Edellä kävijät Art Ii Biennaalin verkkosivu. Viitattu 8.2.2025.
  20. ↑ Outi Pieskille kuvataidepalkinto Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2017.
  21. ↑ Sarvilakissa esiintynyt Outi Pieski: ”Suomi on ollut aina monikulttuurinen” Lapin Kansa. 6.12.2017. Arkistoitu 2.9.2018. Viitattu 2.9.2018.
  22. ↑ Pieskille akatemian palkinto Keskisuomalainen.
  23. ↑ Frilander, Aino: Ars Fennica -taidepalkinnosta kilpailee tänä vuonna neljä suomalaista taiteilijaa ja yksi taiteilijapari Helsingin Sanomat. 16.12.2014.
  24. ↑ Vähäpukeiset naiset tanssivat saamenpuvussa - saamelaiset suuttuivat videotaideteoksesta Iltalehti. Viitattu 3.10.2017.
  25. ↑ Kiasman videoteos närkästyttää saamelaistaiteilijoita: "Nyt on tartuttu väärään asiaan" Aamulehti. 10.5.2016. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 3.10.2017.
  26. ↑ Alkuperäiskansa-aktivistit vaativat Nordeaa vetäytymään kytköksistään kiisteltyyn öljyputkeen Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2017.
  27. ↑ Taiteilija Outi Pieski solmii tuhannesta hapsusta valtavan saamenhuivin – Pieskin näyttelyssä luonto on tärkein: ”Se on kotiseutu ja koti” Yle Uutiset. Viitattu 2.9.2018.
  28. ↑ Kuvataide | Brittilehden kriitikko ylistää Outi Pieskiä, jonka näyttely avautui juuri Tate-museossa: Täydet viisi tähteä Helsingin Sanomat. 13.2.2024. Viitattu 13.2.2024.
  29. ↑ Outi Pieski: Čuolmmadit Emma - Espoon modernin taiteen museon verkkosivu. Viitattu 3.2.2025.
  30. ↑ Lontoon taidepiirit nauttivat Outi Pieskin saamelaistaiteesta Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2017.
  31. ↑ Kulttuurin Suomi-palkinnot jaettiin kahdeksalle OKM:n verkkosivu. 20.11.2024. Viitattu 21.11.2024.