PanOULU

panOULU on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Cinian tarjoama, WLAN-teknologiaan perustuva, langaton ja kaikille käyttäjille avoin ja maksuton Internet-verkko.[1] Internet-yhteys panOULUn kautta ei vaadi rekisteröitymistä eikä sisäänkirjautumista. Päätelaitteiksi käyvät tietokoneet, tabletit ja matkapuhelimet, joissa on WLAN-valmius.

Historia

Oulun kaupunki ryhtyi rakentamaan kaikille avointa, langatonta Internet-yhteyttä kaupungin 400-vuotisjuhlien kunniaksi.[2] panOULU -verkon pohjana oli Oulun yliopiston, mobiilipalveluiden tutkimusprojektia varten jo vuonna 2003 asennettu, langaton lähiverkko, joka kattoi Oulun ydinkeskustan (SmartRotuaari) ja Linnanmaan kampuksen (SmartCampus).[3] Yliopiston tietotekniikan osaston MediaTeam Oulu -tutkimusryhmä vastasi myös panOULUn teknologian kehittämisestä ja ylläpidosta.[4]

panOULU oli vuonna 2005 potentiaaliselta käyttäjämäärältään ja kuuluvuusalueen laajuudeltaan Suomen laajin julkinen langaton verkko[5] ja oli sitä edelleen vuonna 2010.[6]

panOULU toimii Oulun keskustan alueella, yliopiston ja OAMK:n kampuksilla sekä useissa julkisissa rakennuksissa, kuten kaupunginkirjastossa, Raksilan jäähallissa, Nallikarin leirintäalueella, sekä useissa asukastuvissa ja nuorisotaloissa. Lisäksi panOULU kuuluu muun muassa Hailuotoon liikennöivillä Merisilta- ja Meriluoto-lautoilla, muutamissa paikallisliikenteen linja-autoissa, Kajaanissa Oulun yliopiston kampuksilla sekä Kokkolassa Chydenius-instituutissa.[7]

Vuosien 2006–2007 aikana kaupunki laajensi verkkoa yli 400 tukiasemalla. Huhtikuussa 2008 verkossa oli yli tuhat tukiasemaa.[7]

panOULU toimii myös Oulun lentoasemalla. Kyseessä on ensimmäinen avoin ja maksuton WLAN-verkko Suomen lentoasemilla.[8][9]

panOULU-verkko laajeni 31. toukokuuta 2007 Ylikiiminkiin, jossa verkkoa voi käyttää keskustaajamassa, kirjastossa, Ylikiimingin koululla, terveyskeskuksessa ja kunnantalolla, jossa sijaitsee muun muassa nuorisotila.[10]

Vuosina 2008–2009 panOULU-verkko oli tarkoitus laajentaa seudulliseksi.[11] Vuonna 2010 siitä oli kehittymässä seudullinen kokonaisuus, joka kattoi reilusti yli tuhat tukiasemaa.[6] Tulevaisuudessa verkon on tarkoitus kattaa ennen kaikkea julkiset tilat, kuten kaupungin laitokset, Rotuaari sekä yhteistyökumppanien, kuten yliopiston ja VTT:n tilat.[2]

Lähteet

  1. panOULU panoulu.net. Viitattu 25.2.2025.
  2. a b Heikura, Matti: Miksi panOulu ei kuulu kaikkialla? Kaleva. 9.9.2010. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Arkistoitu 13.10.2010. Viitattu 18.11.2010.
  3. MediaTeam Oulu, Rotuaari-projekti mediateam.oulu.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.10.2013.
  4. MediaTeam Oulu, panOULU -projekti mediateam.oulu.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.10.2013.
  5. Ojala, Timo: panOULU-verkko Tietoyhteiskuntaohjelma. 24.1.2005. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 22.2.2007.
  6. a b Linnake, Tuomas: Valtuutetut vaativat langatonta verkkoa Vantaalle Digitoday. 25.10.2010. Viitattu 18.11.2010.
  7. a b panOULU-tukiasemat panOULU. Arkistoitu 28.8.2006. Viitattu 6.4.2008.
  8. Oulun lentoasemalla ilmaiseksi internetiin digitoday. 4.4.2007. Viitattu 29.5.2007.
  9. Lehto, Tero: Oulu innostui langattomasta lentokentästä Tietokone. 5.4.2007. Sanoma Magazines Finland. Viitattu 29.5.2007.
  10. panOULU-uutiset: panOULU laajeni Ylikiiminkiin panOULU. 31.5.2007. Viitattu 8.6.2007.
  11. Manninen, Janne-Pekka: PanOulu-verkko rikkoi käyttäjäennätyksen Kaleva HighTech Forum. 6.11.2007. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Arkistoitu 29.11.2007. Viitattu 6.4.2008.

Aiheesta muualla