Pensas

Mustaselja Sambucus nigra

Pensas on puuvartinen, tyvestä haarova, vähintään puoli metriä korkea kasvi. Tätä pienempi puuvartinen kasvi on varpu. Tyvestä haaroittumaton puuvartinen kasvi on puolestaan puu.[1] Pensaat eivät muodosta taksonomisesti yhtenäistä ryhmää, vaan luokittelu perustuu niiden kasvutapaan. Lajien tarkka luokittelu pensaisiin, varpuihin ja puihin on mahdotonta, koska monet kookkaat varvut (esim. suopursu ja vaivaiskoivu) kasvavat usein yli puolimetrisiksi.[2] Toisaalta on lajeja, jotka ovat luonnossa sopivalla kasvupaikalla pieniä puita, mutta puutarhassa ja ankeissa oloissa pensaita (esimerkiksi monet orapihlajat).

Istutus ja hoito

Monet pensastaimet myydään astiataimina, joita voidaan istuttaa läpi kasvukauden. Niille sopiva istutuskuoppa on hieman juuripaakkua suurempi. Osa pensastaimista myydään paljasjuuritaimina, jotka on istutettava joko varhain keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin ne ovat lepotilassa. Niille sopiva istutuskuoppa on sen kokoinen, että taimi saadaan istutettua oikeaan asentoon. Istutuksen jälkeisenä aikana pensaita tulee kastella usein. Pitkinä sateettomina kausina pensaiden lehtien kastelu veden ruiskutuksella on pensaita virkistävää. Pensaiden alla oleva maa pysyy kuohkeana ja rikkaruohojen kasvu vähenee kompostimullan tai kuorikarikkeen avulla. Ennen katteen levittämistä pensaiden alustoilta kannattaa poistaa rikkaruohot hyvin. Joskus pensaiden juurelle istutetaan maanpeittokasveja, jotka myös estävät rikkaruohojen leviämistä. Pensaita lannoitetaan kerran vuodessa kesällä.

Leikkaus

Ensimmäisinä vuosina pensaita leikataan runsaasti. Suurimmalle osalle pensaslajeja sopii sellainen leikkausmenetelmä, että istutusleikkauksessa poistetaan kolmasosa versoista ja vuoden kuluttua leikataan 15-20 cm istutusleikkausta korkeammalta. Myöhemmin vuosittain leikataan yleensä vain vioittuneita ja kuivuneita oksia. Joskus vanhoja ja ränsistyneitä pensaita piristetään leikkauksella. Tällöin leikkaus tehdään kevättalvella ja pensas leikataan noin 20 cm maanrajasta. Kukkivat pensaat, jotka kukkivat edellisen vuoden versoilla, leikataan heti kukinnan loputtua. Pensaita, jotka kukkivat saman vuoden versoilla, leikataan yleensä keväällä.[3] Pensaiden ja pensasaidan leikkaamiseen voidaan käyttää pensasleikkuria.[4]

Pensaslajeja

Esimerkki matalasta ja rehevästä pensaasta on lamoherukka (Ribes glandulosum), joka on korkeudeltaan 30–40 cm. Esimerkkejä keskikorkeista pensaista ovat rinneangervo (Spiraea densiflora), joka on 50–100 cm kokea ja tornionlaaksonruusu (Rosa cinnamomea 'Tornedal'), joka on 1,5 metriä korkea. Esimekkejä korkeista pensaista ovat lännenjasmike (Philadelphus lewisii), joka on 2–3 m korkea ja kaunokuusama (Lonicera × bella 'Zabelii'), joka on 2–2,5 m korkea.[5] Joissakin pensaslajeissa on pensasaitaan sopivia muotoja. Pensasaitataimina on saatavana muun muassa norjanangervoa (Spiraea 'Grefsheim'), marja-aroniaa (Aronia mitschurinii) ja pihajasmiketta (Philadelphus coronarius).[6]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P.M.A. (toim.) 1992. Suomen puu- ja pensaskasvio. Dendrologian Seura r.y., Helsinki. 373 s
  2. ↑ Päivänen, J: Puut ja pensaat tutuiksi 2006. Metla. Arkistoitu 6.2.2007. Viitattu 18.5.2008.
  3. ↑ Marja Ylitalo: Kotipuutarhurin pikkujättiläinen, s. 290-294. WSOY, 1995. ISBN 951-0-13471-6.
  4. ↑ Pensasleikkurit Motonet. Viitattu 10.2.2023.
  5. ↑ Valpuri Kerttula: Puutarhan pensaat 17.5.2018. Viherpiha. Viitattu 9.2.2023.
  6. ↑ Aitataimet 2023. Viherpeukalot.fi. Viitattu 9.2.2023.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pensas.