Riian arkkihiippakunta

Archiepiscopatus Rigensis
lippu


Riian arkkihiippakunta kartassa keltaisella

Valtionpäämies Riian arkkipiispa
Pääkaupunki Riika
Uskonnot Katolisuus
Kielet latina, saksa
Valuutta šillinki
Edeltäjä(t) Saksalainen ritarikunta
Seuraaja(t) Puola-Liettua

Riian arkkihiippakunta oli itsenäinen valtio Vanhalla-Liivinmaalla vuosina 1255–1561. Sitä hallitsivat arkkipiispat, jotka saivat valtaoikeutensa Rooman paavilta ja joilla oli korkein hengellinen valta. Vuodesta 1207 lähtien Riian piispoilla ja heitä vuodesta 1255 alkaen seuranneilla arkkipiispoilla oli myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ruhtinaan arvo. Heillä oli siten hengellisen vallan lisäksi maallinen valta niissä arkkihiippakunnan osissa, jotka olivat heidän territoriotaan eivätkä kuuluneet Liivinmaan ritarikunnalle, Tarton piispalle, Saarenmaan-Läänemaan piispalle tai autonomisille kaupungeille, kuten Riika.[1][2]

Arkkipiispat olivat saksalaisia tai ainakin ei-virolaisia. Hengellisissä asioissa arkkipiispan apuna oli tuomiokapituli.[3]

Arkkihiippakunta lakkautettiin, kun väestö kääntyi katolilaisuudesta luterilaisuuteen. Suuri osa Riian arkkipiispoista tiedetään vain kolikkoihin painettujen tietojen perusteella. Hiippakunnan tuomiokirkko on Riian tuomiokirkko.

Riian arkkipiispat

  • Albert Suerbeer, 1245–1273
  • Johannes I von Lune, 1273–1284
  • Johannes II von Vechten, 1285–1294
  • Johannes III von Schwerin, 1294–1300
  • Isarnus Takkon, 1300–1302
  • Jens Grand, 1303–1310
  • Friedrich von Pernstein, 1304– 1341
  • Engelbert von Dolen, 1341–1347
  • Bromhold von Vyffhusen, 1348–1369
  • Siegfried Blomberg 1370–1374
  • Johannes IV von Sinten, 1374–1393. 24.IX)
  • Johannes V von Wallenrodt, 1393–1418
  • Johannes VI Ambundi, 1418–1424[4]
  • Henning Scharpenberg, 1424–1448
  • Silvester Stodewescher, 1448–1479
  • Sede Vacante, 1479–1484
  • Michael Hildebrand, 1484–1509
  • Jasper Linde, 1509–1524
  • Johannes VII Blankenfeld, 1524–1527
  • Thomas Schoning, 1528–1539
  • Wilhelm von Brandenburg, 1539–1563

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 53-54. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8
  2. ↑ Zetterberg, Seppo: Uusi Viron historia, s. 40-43. SKS, 2017. ISBN 978-952-222-838-3
  3. ↑ Zetterberg s. 47.
  4. ↑ Wendehors, Alfred: Das Stift Neumünster in Würzburg, s. 503. Walter de Gruyter, 1989. (saksaksi)
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.