Ruprecht (Pfalzin prinssi)

Prinssi Ruprecht. 1600-luvulta peräisin oleva maalaus.

Prinssi Ruprecht (engl. Rupert, 17. joulukuuta 1619 Praha29. marraskuuta 1682 Lontoo)[1] oli englantilais-saksalainen ratsuväenkenraali, amiraali ja tieteilijä. Hän johti rojalistien ratsuväkeä Englannin sisällissodassa. Sodan jälkeen hän harjoitti muun muassa kaapparitoimintaa Karibianmerellä, osallistui Hudsoninlahden kauppakomppanian sekä Royal Societyn perustamiseen, teki tutkimusmatkan Gambiajoelle ja kävi orjakauppaa[2][3]. Ruprechtin vanhemmat olivat Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik V ja Elisabet Stuart.

Brittiläisessä Pohjois-Amerikassa sijainnut Rupertinmaa nimettiin prinssi Rupertin mukaan. Vuonna 1660 Rupert esitteli kuningas Kaarle II:lle niin sanotut Prinssi Rupertin pisarat eli pisaran muotoiset lasiesineet, joiden paksu pää kestää vasaran iskun, mutta koko pisara hajoaa, jos sen ohut pää rikotaan. Fysikaalisten jännitteiden jakautuminen pisarassa selvitettiin vuonna 2017 Tallinnan teknillisessä yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.[4] Rupert tutki myös niin sanottua Prinssi Rupertin kuutiota sekä salakirjoitustekniikoita ja toi mezzotinto-syväpainomenetelmän Englantiin.[1]

Prinssi Rupertin rakastajatar oli näyttelijä Margaret Hughes. He saivat tyttären vuonna 1673.

Fiktiossa

C. J. Cutcliffe Hyne kirjoitti 1900-luvun alussa seikkailuromaanin Prince Rupert the Buccaneer (1901). Se on julkaistu suomeksi vuonna 1928 Aino Tuomikosken käännöksenä nimellä Prinssi Rupert merisissinä.

King Crimson -yhtyeen vuonna 1970 ilmestynyt kappale ”Lizard” ja sen osa ”The Battle of the Glass Tears” kertovat Rupertista.

Rupertin merimatka 1650-luvulla lähti liikkeelle Irlannista.

Lähteet

  1. a b Prince Rupert britannica.com. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
  2. Royal African Company schoolshistory.org.uk. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
  3. On Royal Visits To The Gambia The Voice Newspaper Gambia. 2.11.2018. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
  4. 400 vuotta vanha arvoitus ratkesi: Miksi lasipisarat käyttäytyvät niin oudosti? Tekniikan Maailma. 10.5.2017. Viitattu 12.6.2020.

Aiheesta muualla