Samarián rotko

Samarián rotko

Samarián rotko Xylóskalosta nähtynä.

Sijainti
Pinta-ala
4 850 ha
Hallinto
Nimi alkuperäiskielellä
Φαράγγι Σαμαριάς
Tyyppi
Perustettu
1962
Luokitus
Kansallispuisto (d) (), biosfäärialue (), Maailmanperinnön aieluettelon kohde (d) ()View and modify data on Wikidata

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Samarián rotko (kreik. Φαράγγι Σαμαριάς, Farángi Samariás eli Φάραγγας, Fárangas) on rotko Lefká Óri -vuoristossa Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsee Sfakián kunnan alueella saaren lounaisosassa.[1] Samarián rotko on yksi Euroopan syvimpia ja pisimpiä. Rotkon alue muodostaa kansallispuiston nimellä Samarián kansallismetsä (Εθνικός Δρυμός Σαμαριάς, Ethnikós Drymós Samariás).[2][3][4][5]

Maantiede

Samarián kansallispuiston alue kartalla.
Samarián kylän raunioita.

Samarián rotko sijaitsee Sfakián kunnassa Chanián alueyksikössä Lefká Óri -vuoriston eli ”Valkoisten vuorten” lounaisosassa. Rotko halkaisee vuoriston jotakuinkin pohjois-eteläsuunnassa. Varsinaisen Samarián rotkon pituus on noin 13 kilometriä, ja se on yksi Euroopan pisimmistä rotkoista;[6] ei kuitenkaan pisin, niin kuin usein sanotaan, sillä ainakin Verdonin rotko Ranskassa on pidempi.[4] Rotkon läpi kulkevan vaellusreitin kokonaispituus on noin 16 kilometriä. Rotkon leveys vaihtelee 3,5 kilometrin ja 3 metrin välillä. Kapein kohta on Pórtes eli Sideróportes.[7] Rotkon seinämien korkeus vaihtelee 200 metristä 1 000 metriin.[8] Tämä tekee siitä yhden Euroopan syvimmistä rotkoista,[5] mutta syvimmäksi mainitaan (laskutavasta riippuen) myös Víkoksen rotko.[9]

Rotkon pohjalla kulkee Tarraíos-niminen virta, joka on saanut nimensä antiikin ajan Tarrhan kaupungista.[8] Rotkon ympärillä sijaitsevat Lefká Óri -vuoriston huiput Páchnes (Πάχνες, 2 454 m), Melintaoú (Μελινταού, 2 134 m), Gkígkilos (Γκίγκιλος, 2 005 m) ja Psarí (Ψαρή, 1 884 m).[6] Rotkoa ympäröivän Samarián kansallispuiston tai oikeammin kansallismetsän alue on 4 850 hehtaaria.[10] Kansallispuisto on Kreetan ainoa.[8] Siihen on viitattu myös nimellä Lefká Órin kansallismetsä (Εθνικός Δρυμός Λευκών Ορέων, Ethnikós Drymós Lefkón Oréon).

Samarián rotkossa elää harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja, mukaan lukien endeemisiä eli kotoperäisiä lajeja. Rotkossa elää 32 nisäkäslajia, noin 200 lintulajia ja 174 endeemistä kasvilajia. Harvinaisiin eläinlajeihin kuuluvat kri-kri -vuohet eli kreetalaiset villivuohet (Capra aegagrus creticus); eräs kissa (Felis silvestris cretensis, mahdollisesti metsäkissan, afrikanvillikissan ja/tai kesykissan risteymä[11]), joka on saaren suurin lihaasyövä eläinlaji; kreetansupiaiset (Crocidura zimmermanni), eräs saaren endeemisistä nisäkäslajeista; sekä partakorppikotkat (Gypaetus barbatus). Kansallispuiston eteläosan rannikolla elää munkkihylkeitä (Monachus monachus).[10][12]

Historia

Ihmiset ovat kulkeneet Samarián rotkossa jo esihistoriallisella ajalla. Siellä on merkkejä kulttitoiminnasta minolaisella ajalla eli Kreetan pronssikaudella. Rotko on ollut aina merkittävä kulkureitti alueella ja se on ollut vakituisesti asuttu viimeistään antiikin aikana, jolloin rannikolla rotkon eteläpäässä sijaitsi Tarrhan kaupunki ja pohjoisempana Ágios Nikólaoksen lähellä Kainon kaupunki. Alueelta vietiin muun muassa sypressipuuta. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat bysanttilaiselta ajalta eli Kreikan keskiajalta, jolta ajalta rotkossa on muutamia kirkkoja. Suunnilleen rotkon puolivälissä sijaitseva Samarián kylä perustettiin hieman myöhemmin.[10][8][7] Samariá on saanut nimensä kylässä olevasta pienestä Maria Egyptiläiselle (Osía María) omistetusta kirkosta. Nimi on muuntunut muotoon Sia María ja edelleen muotoon Samariá.[6][13]

Sekä Kreetan vapaustaistelun että toisen maailmansodan aikana rotkon alue toimi kapinallisten piilopaikkana.[10] Samarián kansallispuisto perustettiin vuonna 1962 alueen luonnon ja maisemien suojelemiseksi, ja päätös vahvistettiin vuonna 1964.[3] Tämän jälkeen alueen asukkaiden täytyi muuttaa muualle, ja myös Samarián kylä autioitui.[10] Alueen talot ovat enimmäkseen raunioituneet, mutta kirkot on pidetty kunnossa. Nykyisin rotko on Kreetan suosituimpia nähtävyyksiä ja sen vaellusreitti koko Kreikan suosituimpia Ólymposvuoren reittien ohella.[1] Vuodesta 2014 kansallispuisto on ehdolla lisättäväksi Unescon maailmanperintöluetteloon.[12]

Vaellusreitti

Samarián rotkoa.
Ágios Nikólaos, Pyhän Nikolaoksen kirkko.
Samarián rotkon kapein kohta, ”Pórtes” tai ”Rautaportti”.
Samarián rotkon eteläpää ja Agía Roumélin kylä.

Kansallispuiston läpi kulkee noin 16 kilometriä pitkä merkitty polku.[14] Se alkaa rotkon pohjoispäästä Xylóskalosta Omalóksen ylätasangolta 1 230 metrin korkeudesta ja laskeutuu Libyanmeren rannalle Agía Rouméliin. Xylóskaloon pääsee linja-autolla Chaniásta. Agía Roumélista on laivayhteydet Soúgian kautta Palaióchoraan sekä Loutrón kautta Chóra Sfakíoniin, joista pääsee taas linja-autolla pois mm. Chaniáan.[2][15] Reitin voi kulkea myös päinvastaiseen suuntaan eli Agía Roumélista Xylóskaloon, mutta tällöin vaellus on paljon vaikeampi, koska sen loppupäässä on pitkä nousu ylös Xylóskaloon. Reitin varrella on metsänvartijoiden asemapaikkoja, kuivakäymälöitä, roskakoreja sekä lähteitä, joissa voi täyttää juomapullonsa. Puistossa on omat säännöt, jotka jaetaan kaikille vaeltajille.

2000-luvun alussa rotkon läpi kulki vuodessa noin 200 000 matkailijaa.[2] Kiireisimpinä päivinä polulla voi olla 3 000 kävelijää. Ruuhkaa voi yrittää välttää lähtemällä polulle mahdollisimman aikaisin aamulla. Vaellus kestää vauhdista riippuen 4–8 tuntia. Keskikesän helleaallon aikana rotkossa on tuskallisen kuuma. Samarián kansallispuisto on avoinna päiväsaikaan toukokuun alusta lokakuun loppuun. Paras aika vierailla kansallispuistossa on kevät.[1][4] Talvella ja sateisina päivinä puisto on suljettu kivivyöryvaaran takia. Puistossa ei myöskään saa yöpyä. Kansallispuistoon on pieni pääsymaksu.

Vaellusreitin etapit ja taukopaikat ovat:[10][1][7][14][16]

1. Xylóskalo (35°18′29″N, 23°55′06″E)

Xylóskalo (”Puuportaat”) on saanut nimensä paikalla aiemmin olleista, alas rotkoon laskeutuneista puisista portaista. Nykyisin porrastus on kivetty ja siinä on puiset kaiteet. Xylóskalo on kansallispuiston pohjoinen portti ja vaellusreitin alkupiste useimmille kävijöille. Siellä on mm. kahvila, ravintola sekä kansallispuiston museo. Bussipysäkiltä on yhteys mm. Chaniáan. Korkeus merenpinnasta n. 1 230 m. Matka Neroútsikoon n. 1,7 km (n. 50 min).

2. Neroútsiko (35°18′29″N, 23°55′29″E)

Lähde ja levähdyspaikka. Matka Sykiáan n. 1,2 km (n. 30 min).

3. Sykiá eli Ríza Sykiás (35°18′23″N, 23°55′40″E)

Lähde ja levähdyspaikka. Matka Ágios Nikólaokseen n. 0,9 km (n. 30 min).

4. Ágios Nikólaos (35°18′25″N, 23°56′11″E)

Pyhän Nikolaoksen kirkko ja levähdyspaikka. Paikka on ollut kulttipaikkana mahdollisesti jo minolaisella ajalla. Antiikin aikana, jolloin lähellä sijaitsi Kainon kaupunki, kirkon paikalla oli Apollonille omistettu temppeli. Korkeus merenpinnasta n. 650 m. Matka Vrýsiin n. 1,5 km (n. 40 min).

5. Vrýsi (35°18′12″N, 23°56′35″E)

Lähde ja levähdyspaikka. Matka Samarián kylään n. 1,5 km (n. 60 min).

6. Samarián kylä (35°17′29″N, 23°57′31″E)

Autio kylä ja levähdyspaikka. Kylässä on kirkkoja sekä muutama kunnostettu vanha talo, jotka toimivat metsänvartijoiden asemapaikkana. Korkeus merenpinnasta n. 340 m. Matka Christókseen n. 3,6 km (n. 60 min).

7. Christós eli Aféntis Christós (35°16′04″N, 23°57′48″E)

Kristuksen kirkko. Korkeus merenpinnasta n. 170 m. Matka Rautaportille n. 0,5 km (n. 10 min).

8. Rautaportti (Pórtes eli Sideróportes) (35°15′22″N, 23°58′06″E)

Rotkon kapein kohta, jossa rotkon leveys on vain kolme metriä ja seinämien korkeus n. 300 metriä. Matka Palaiá Agía Rouméliin n. 1,3 km (n. 15 min).

9. Palaiá Agía Rouméli (35°14′24″N, 23°57′55″E)

Vanhan Agía Roumélin kylän paikka. Antiikin aikana paikalla sijaitsi Tarrhan kaupunki. Varsinaisen rotkon päätepiste ja kansallispuiston portti on hieman ennen kylää. Matka Agía Rouméliin n. 3,0 km (n. 45 min).

10. Agía Rouméli (35°13′48″N, 23°57′44″E)

Agía Roumélin kylä toimii vaellusreitin eteläisenä päätepisteenä. Kylässä on satama, josta on laivayhteys Chóra Sfakíoniin ja Palaióchoraan.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Samaria Gorge in Crete, Hiking in Samaria gorge Explore Crete. Viitattu 15.8.2016.
  2. ↑ a b c Hanna, Nick: Kreeta, s. 113–116. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  3. ↑ a b Εθνικοί Δρυμοί της Ελλάδας Πατριδογνωσία. Viitattu 27.8.2018.
  4. ↑ a b c Samaria Gorge: Part 1 West Crete. Viitattu 15.8.2016.
  5. ↑ a b Samaria, Euroopan pisin ja syvin rotko Kreeta.info. Arkistoitu 29.4.2012. Viitattu 15.8.2016.
  6. ↑ a b c 50 πράγματα που (ίσως) δεν ξέρετε για τον Εθνικό Δρυμό Λευκών Ορέων Ελληνική Φύση. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 15.8.2016.
  7. ↑ a b c ”Samaria Gorge”, Greek Island Hopping 2008, s. 348–349. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  8. ↑ a b c d Samaria Gorge InterKriti. Viitattu 15.8.2016.
  9. ↑ Vikos Gorge Gorges to Visit. Arkistoitu 6.7.2016. Viitattu 15.8.2016.
  10. ↑ a b c d e f Samaria National Park. 1962–2015. Kansallispuiston esite. Decentralized Administration of Crete. Forest Directorate of Chania, 2015.
  11. ↑ Kitchener, A. C. et al.: A revised taxonomy of the Felidae. The final report of the Cat Classification Task Force of the IUCN/SSC Cat Specialist Group. Cat News Special Issue, 2017, nro 11, s. 1–80. ISSN 1027-2992. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 8.1.2020. (englanniksi)
  12. ↑ a b Gorge of Samaria National Park UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 8.1.2019.
  13. ↑ Samaria Village InterKriti. Viitattu 15.8.2016.
  14. ↑ a b Samaria Gorge: Walk description West Crete. Viitattu 15.8.2016.
  15. ↑ Samaria Gorge: Part 2 West Crete. Viitattu 15.8.2016.
  16. ↑ Samaria Path Alfa Travel. Arkistoitu 23.9.2016. Viitattu 15.8.2016.

Aiheesta muualla

Kreikan kansallispuistot
Kansallismetsät
Merikansallispuistot
Muut kansallispuistot