Strängnäsin kunta
| Strängnäsin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Södermanlandin lääni |
| Maakunta | Södermanland ja Uplanti |
| Keskustaajama | Strängnäs |
| Kuntakoodi | 0486 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 739,42 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 38 129 |
| – Väestötiheys | 51,6 as./km² |
Strängnäsin kunta (ruots. Strängnäs kommun) on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin ja Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Strängnäs.[3]
Kunnan maapinta-ala on 739,42 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 38 129 henkeä (31.12.2021).[2]
Pohjoisessa kunta rajoittuu Mälaren-järveen. Kunnan alueella sijaitsee myös Mariefredin entinen kaupunki. Mariefredissä sijaitsee Gripsholmin linna.
Vuonna 2007 kunnassa oli 158,70 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1943 tuollon Uppsalan läänissä sijainnut Arnön (myös Bond-Arnö) kunta jaettiin liittämällä osa Kungs-Husbyhyn nykyisessä Enköpingin kunnassa ja osa Aspöhön nykyisessä Strängnäsin kunnassa. Vuonna 1950 jaettiin myös Strängnäsin maalaiskunta liittämällä osa Strängnäsin kaupunkiin ja osa Aspön kuntaan.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin neljä "suurkuntaa" ja kaksi kaupunkia:
- Stallarholmen (Toresund, Ytterselö, Överselö)
- Vårfruberga (Fogdö, Helgarö, Härad, Vansö)
- Åker (Länna ja Åker)
- Tosterö (Aspön kunnan uusi nimi)
- Mariefredin kaupunki (Mariefred sekä Kärnbon ja Taxingen kunnat)
- Strängnäsin kaupunki (ei muutosta).
Vuonna 1971 näistä muodostettiin nykyinen Strängnäsin kunta lukuun ottamatta Taxingea, joka siirrettiin Tukholman lääniin ja Södertäljen kuntaan.
Vuodesta 2006 lähtien vanhaa Mariefredin kaupunkia on johtanut kunnanosalautakunta (ruots. Mariefrednämnden), jolla on tukenaan kunnanosahallinto. Konttori sijaitsee Mariefredin vanhalla raatihuoneella.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Kultaisessa kentässä vierekkäin Pyhä Pietari ja Pyhä Paavali pukeutuneina punaiseen, iho ja sädekehä hopeiset, hiukset ja parta sekä avain ja miekka siniset. (Ruotsiksi: I fält av guld S:t Petrus och S:t Paulus, sida vid sida, i röd klädnad med hy och nimbus av silver, med hår och skägg samt nyckel och svärd blå.)
Strägnäsin kunnan vaakuna perustuu Strängnäsin kaupungin vanhaan sinettiin. Strängnäsin hiippakunnan suojeluspyhimys oli esiintynyt kaupungin sinetissä jo keskiajalta lähtien. Kuvio esiintyy ensimmäisen kerran sinettinä pergamenttikirjeessä vuonna 1337. Sinetti vahvistettiin kaupungin vaakunaksi vuonna 1937. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa nykyiseen Strängnäsin kuntaan liitettiin neljä muutakin kuntaa, joilla oli oma vaakuna. Uusi kunta valitsi vaakunakseen vanhimman ja kunnalle nimen antaneen yksikön vaakunan.
Vaakunaselitystä muutettiin jonkin verran vuonna 1975. Aikaisemmasta uusi vaakuna eroaa siten, että ihonväri on määritetty hopeiseksi sekä hiukset ja parta ovat saaneet sinisen värin, mitä vaakunaselityksessä ei aiemmin ollut mainittu. Lisäksi viitat olivat aikaisemmin vihreitä. Kunta rekisteröi uuden vaakunan Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1977.
-
Mariefredin kaupunki
(1951–1970) -
-
Stallarholmenin maalaiskunta
(1956–1970) -
Åkerin maalaiskunta
(1958–1970) -
Strängnäsin kunta
(1975–)
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 4 363 | 12,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 296 | 3,8 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 759 | 8,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 25 684 | 75,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 047 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 839 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 204 144 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 53 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 21,8 %
- 18–64-vuotiaat: 58,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,4 | 1,6 | |
| jalostus | 26,5 | 28,0 | |
| palvelut | 69,9 | 69,4 | |
| tuntematon | 1,3 | 1,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 10 874 | 15 299 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 71,1 | ||
Taajamat
Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,2 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 700 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Strängnäs | 12 856 |
| 2 | Mariefred | 3 726 |
| 3 | Åkers styckebruk | 2 891 |
| 4 | Abborrberget | 2 141 |
| 5 | Stallarholmen | 1 623 |
| 6 | Härad | 508 |
| 7 | Marielund | 416 |
| 8 | Merlänna | 356 |
| 9 | Vansö kyrkby | 202 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Abborbergetin taajaman nimenä on joskus ollut myös Sundby.[17]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Åkers Krutbruk
Åkers Krutbruk on sittemmin kasvanut yhteen Åkers styckebrukin taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Björktorp
- Björsund
- Del av Tuna + Ytterselö
- Hedlandet + Åsgård
- Husby + del av Tuna
- Kalkudden
- Karlstorp
- Lindvreten
- Löt
- Malmby
- Marsjömosse
- Rosöga
- Sanda
- Vik
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
- Del av Åsby + Nybble
- Kumla + Salby
- Länna bruk
- Marielund
- Norrlänna
- Pipartorp
- Rosöga
- Skoga
- Vansö
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Strängnäsin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Strängnäs Västra (27 valtuutettua)
- Strängnäs Östra (28 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Strängnäsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 8 | 9 | 11 | 10 | 9 | 11 | 9 | 13 | 10 | 13 | 15 | 17 | 17 | {m2022} | |
| Keskustapuolue | 11 | 10 | 8 | 7 | 5 | 5 | 4 | 4 | 4 | 5 | 4 | 6 | 4 | 5 | {c2022} | |
| Liberaalit | 7 | 8 | 8 | 5 | 11 | 10 | 6 | 4 | 4 | 8 | 5 | 4 | 2 | 2 | {fp2022} | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 2 | 1 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 3 | {kd2022} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 3 | {mp2022} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 21 | 21 | 21 | 22 | 20 | 20 | 16 | 18 | 18 | 17 | 16 | 15 | 14 | 12 | {s2022} | |
| Vasemmistopuolue | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 4 | 3 | 2 | 2 | 3 | 4 | {v2022} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 6 | 8 | {sd2022} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 8 | 10 | 0 | 1 | 4 | 5 | 3 | 1 | {övr2022} | |
| Yhteensä[22] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 55 | 55 | 55 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Aspön piiri (Södermanland)
- Häradin piiri
- Lännan piiri (Södermanland)
- Mariefredin piiri
- Strängnäsin tuomiokirkkopiiri (Strängnäs domkyrkodistrikt)
- Toresundin piiri
- Vårfrubergan piiri
- Ytterselön piiri
- Åkerin piiri (Södermanland)
- Överselön piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Strängnäs domkyrkoförsamling med Aspö
- Mariefred
- Åker-Länna
- Stallarholmen
- Vårfruberga-Härad
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Aspö
- Fogdö (Gamla kloster)
- Helgarö
- Härad (Liviahärad)
- Kärnbo
- Länna
- Mariefred
- Oknö*
- Strängnäs domkyrkoförsamling (Strängnäs stadsförsamling)
- Strängnäs landsförsamling*
- Toresund
- Vansö
- Ytterselö (Tuna)
- Åker
- Ärja*
- Överselö (Ulvilda)
Kirkot
-
Aspön kirkko -
Fogdön kirkko -
Helgarön kirkko -
Häradin kirkko -
Lännan kirkko -
Mariefredin kirkko -
-
Toresundin kirkko -
Vansön kirkko -
Ytterselön kirkko -
Åkerin kirkko -
Överselön kirkko
Lähteet
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.6.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Strängnäs Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.6.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
