Syntyvyys

Maailman syntyvyys vuonna 2020

Syntyvyys eli syntyneisyys on väestön mittaluku, joka ilmoittaa vuoden aikana syntyneiden lasten lukumäärän keskiarvon tuhatta asukasta kohden.[1] Syntyvyys voidaan ilmoittaa myös promilleina. Kun syntyvyydestä vähennetään kuolleisuus, jää jäljelle väestönkasvua osoittava luku, johon ei sisälly nettomaahanmuuttoa. Vuonna 2019 maailman keskimääräiseksi syntyvyydeksi arvioitiin 17,9.[2]

Kehitys

Seuraavassa taulukossa on esitetty maailman syntyvyyden kehitys ja tulevaisuuden arviot vuosina 1950–2050.[3]

Vuodet Arvo Vuodet Arvo
1950–1955 37,2 2000–2005 21,2
1955–1960 35,3 2005–2010 20,3
1960–1965 34,9 2010–2015 19,4
1965–1970 33,4 2015–2020 18,2
1970–1975 30,8 2020–2025 16,9
1975–1980 28,4 2025–2030 15,8
1980–1985 27,9 2030–2035 15,0
1985–1990 27,3 2035–2040 14,5
1990–1995 24,7 2040–2045 14,0
1995–2000 22,5 2045–2050 13,4

Syntyvyys Suomessa

Suomessa syntyi vuonna 2020 noin 45 000 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37, kun EU27-maissa se oli noin 1,5. Luku on arvio siitä, montako lasta keskimäärin nainen saa elämänsä aikana.[4] Ulkomailla syntyneiden (naisten) kokonaishedelmällisyysluku oli keskimäärin 1,8 mutta korkeampi eräistä maista tulleilla: Somalia 3,7, Marokko 3,5, Kongo 3,2, Etiopia 3,0, Irak 2,8, Jugoslavia 2,7, Turkki 2,6, Afganistan 2,4, Ruotsi 2,1, Romania 2,0, Ukraina 1,8, ..., Iran, Intia ja Japani 1,4, Kiina ja Espanja 1,0.[5]

Vuonna 2009 syntyi 61 000 lasta mutta vuonna 2017 vain noin 50 000. Maahanmuutto kuitenkin esti väestön vähenemisen.[6]

Syntyvyysromahdus

Pääartikkeli: Suomen syntyvyyskehityksen lasku

Professori Anna Rotkirchin mukaan syynä syntyvyyden laskuun on miesten nopea syrjäytyminen, joka alkaa jo koulussa. 2000-luvulla syntyneiden määrä on seurannut 25–34-vuotiaiden miesten työllisyysastetta ja siten romahtanut 2010-luvulla. Pienituloisten osuus 25–34-vuotiaista miehistä nousi nopeasti yhdeksästä 18 prosenttiin, mutta osuus naisista laski alle 10 prosentin. Myös maksuhäiriöt ja matala koulutus ovat paljon yleisempiä miehillä, ja syrjäytyneet miehet syrjäytyvät usein lisääntymisestäkin. Koulutetuista 40–45-vuotiaista miehistä lapsettomia on 22 %, vain perusasteen suorittaneista 35 % ja kaikista 40–45-vuotiaista naisista vain 20 %. Vain pari prosenttia miehistä tulee vielä myöhemmin isäksi.[6]

Professori Heikki Hiilamon mukaan nykymeno syntyvyyden vähenemisessä johtaisi siihen, ettei valtio voisi pitää huolta kansan toimeentulosta ja huolenpidosta, eikä ilman toimivaa yhteiskuntaa pystytä edes tarvittaviin ympäristötoimiin. Vaikka jokaisen olisi hyvä saada haluamansa määrä jälkeläisiä, yhteiskunta vaikuttaa ihmisten toiveisiin, julkinen keskustelukin. Talouskasvu ja tasa-arvo yleensä lisäävät syntyvyyttä. Nykyinen romahdus johtunee kulttuurisesta muutoksesta ja koskee kaikkia ikiä, alueita ja perhekokoja.[7]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Graham Bannock, Ron Eric Baxter & Evan Davis: Dictionary of economics, s. 33. Bloomberg Press, 2003. ISBN 9781576601464. (englanniksi)
  2. ↑ Maailmanpankki: Maailman kehitysindikaattorit – Syntyvyys (englanniksi)
  3. ↑ Yhdistyneet kansakunnat
  4. ↑ Syntyneet Tilastokeskus. Viitattu 2021.
  5. ↑ Syntyvyys 2020. Tilastokeskus.
  6. ↑ a b Syntyvyys putoaa kuin kivi, tärkeänä syynä miesten syrjäytyminen Talouselämä. 6.4.2018.
  7. ↑ Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo: Vähäisen syntyvyyden syitä ei tunneta tarpeeksi Helsingin Sanomat. 12.10.2019.

Aiheesta muualla