Tehohoitolääketiede

Tehohoitoa

Tehohoitolääketiede (usein "tehohoito") on lääketieteen osa-alue, jonka keskeisenä toiminta-ajatuksena on tilapäisen hengenvaaran torjunta. Tehohoitoa annetaan sairaalan teho-osastolla tai tehostetun valvonnan osastolla. Teho-osaston toiminnasta ja tehohoidosta vastaa alaan perehtynyt lääkäri, joka Suomessa on lähes poikkeuksetta anestesiologi eli anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri. Tehohoidossa toimivalla lääkäri voi myös suorittaa tehohoitolääketieteen 2-vuotisen lisäkoulutusohjelman[1], joka on yliopistojen koordinoimaa koulutusta; lisäkoulutusohjelmassa voi kouluttautua myös muun soveltuvan erikoisalan lääkäri, kuten infektiosairauksien, kirurgian, lastentautien tai sisätautien erikoislääkäri. [2] Potilaiden hoitovastuu eri sairaaloiden välilä voi vaihdella, mutta Suomessa eri keskussairaaloiden teho-osastoja johtaa anestesiavastuulääkäri.[3]

Tehohoitolääketieteessä hoidetaan potilaita, joilla on vakava peruselintoimintojen häiriö tai uhka niiden kehittymiseen. Usein kyseessä on hengityksen, verenkierron tai tajunnan tason häiriö tai niiden yhdistelmä. Valtakunnallisen tehohoidon laadunseuranta-aineiston perusteella vuonna 2015 65 % tehopotilaista sai hengityslaitehoitoa, 63 % verenkiertoa tukevaa suonensisäistä lääkitystä ja 6 % dialyysihoitoa. Yliopistosairaaloissa 65 % ja keskussairaaloissa 94 % hoitojaksoista oli ennalta suunnittelemattomia eli päivystyksellisiä. Yleisin syy joutua suunnitellusti tehohoitoon oli sydänkirurgisen toimenpiteen jälkeen.[4]

Tehohoidon päämäränä on hoitaa tilapäinen hengenvaara ja mahdollistaa vakavasta sairaudesta tai vammasta paraneminen. Tarkoituksenmukaista on hoitaa potilaita, joiden tila arvioidaan ohimeneväksi.[5] Teho-osastoilla hoidetaan myös aivokuolleita elinluovuttajia, jolloin keskitytään potilaalta irroitettavien elimien hyvään hoitoon.[6]

THL:n Tehohoidon laaturekisterin muodostavat ne sairaalat, jotka ovat sen toiminnassa mukana. Laaturekisterin tietojen mukaan Suomessa hoidetaan 20 000 tehohoitopotilasta vuosittain. Keskimääräinen tehopotilas on 58 vuotias, mies ja jonka tehohoitojakso kestää noin 3 vuorokautta. Potilasaineistoja sairaaloiden välillä verrattaessa käytetään SAPS 2-pisteytysjärjestelmää (Simplified Acute Physiology Score). Se huomioi sairauden vaikeusasteen. Siinä verrataan toteutunutta kuolleisuutta pisteytysjärjestelmän avulla ennakoituun kuolleisuuteen eli ”standardized mortality ratio”, SMR:ään. Pisteytystä ei voida käyttää yksittäisen potilaan hoidon laadun arviointiin. Kuolleisuus kasvaa jyrkästi potilasryhmissä, joiden SAPS-pisteet nousevat yli 30 ja pistemäärällä 40 kuolleisuus on jo noin 25 %. Potilaan hoitoisuuttaa ja käytettyjä resurrseja mitataan TISS-pisteytyksellä (Therapeutic Intervention Scoring System). Se mittaa potilaan hoitohenkilökunnan työn määrää ja vaativuutta jokaisessa työvuorossa. Mitä enemmän pisteitä, sitä vaativampaa tehohoito on. Kansainvälisesti vertailtuna tehohoito Suomessa on laadukasta. Kuolleisuus teho-osastoilla on Suomessa noin 5 %, sairaalakuolleisuus noin 10 % ja vuoden kuolleisuus noin 20 %. Hoidon tulokset ovat parantuneet vuosi vuodelta. [7]

Muita tehohoitopotilaan hoitoon keskeisesti osallistuvia ammattiryhmiä ovat mm. lähihoitajat, sairaanhoitajat[8] ja fysioterapeutit.[9] Koronapandemia on nostanut esiin pulan koulutetuista tehosairaanhoitajista. Työskentely teho-osastolla vaatii oman koulutuksensa ja perehdytyksensä. [10][11][12][13][14] [15] Jo ennen koronapandemiaa on ollut pulaa tehohoitajista.[16][17] Joulukuussa 2023 tehohoidossa olevien koronapotilaiden lukumäärä oli laskussa kertoi Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen. Koronapotilaat eivät lisänneet merkittävästi tehohoidon kuormitusta. Suurempi ongelma Reinikaisen mukaan on terveyenhuollon ja teho-osastojen henkilöstöpula. Tehohoidossa ei ole Reinikaisen mukaan ylimääräistä reserviä jos tulee uusi koronaepidemian huippu tai muu resursseja vaativa tilanne.[18]

Tehohoitolääketieteen koulutus Suomessa

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärikoulutus valmistaa työskentelyyn teho-osastoilla. Koulutuspaikoissa järjestetään käytännön koulutuksen lisäksi teoriakoulutusta. Tämä voi olla esimerkiksi luento-, pienryhmä- tai simulaatiokoulutusta. Koulutuksen kesto määräytyy sen mukaan, miten koulutuksen tavoitteet täyttyvät. Erikoislääkärikoulutusta järjestävät Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot.[19]

Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot järjestävät myös tehohoitolääketieteen lisäkoulutusohjelman mukaista koulutusta. Pääsyvaatimuksena on akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, infektiosairauksien, kardiologian, keuhkosairauksien ja allergologian, kirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien, neurologian, neurokirurgian tai sisätautien erikoislääkärin tutkinto. Koulutuksen kesto on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärille vähintään 2 vuotta edellyttäen, että kuitenkin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärikoulutus on sisältynyt vähintään 12 kuukautta tehohoitokoulutusta. Jos tehohoitokoulutuksen kesto on ollut lyhyempi, pitenee koulutusaika vastaavasti siten, että yhteenlaskettu tehohoitopalvelun kesto on vähintään 3 vuotta. Koulutuksesta vähintään yksi vuosi on tehtävä yliopistosairaalan teho-osastolla. Käytännön palvelua voidaan korvata 6 kuukautta osallistumalla päätoimisesti tehohoitolääketiedettä käsittelevään tutkimustoimintaan. Palvelun aikana on osallistuttava sekä operatiivisten että ei-operatiivisten, monivammapotilaiden, sydänkirurgisten, neurokirurgisten ja neurologisten tehohoitopotilaiden hoitoon. Lisäkoulutusohjelmassa on saatava kokemusta myös lasten tehohoidosta ja perehdyttävä palovammapotilaan alkuhoitoon. Tehojakson aikana on toimittava myös MET-ryhmän lääkärinä. Koulutukseen kuluu teoriakoulutusta vähintään 60 tuntia yksiköiden oman sisäisen viikkokoulutuksen lisäksi. Koulutusohjelmaan sisältyy koe. Vaihtoehtoja kokeen suorittamiseen on kaksi. European Society of Intensive Care Medicine (ESICM) -järjestön järjestämä kansainvälinen koe (European Diploma in Intensive Care Medicine, EDIC) tai kansallinen koe, joita järjestetään kahdesti vuodessa valtakunnallisten erikoislääkärikokeen yhteydessä.[20]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ http://www.med.helsinki.fi/ammatillinen_jatkokoulutus/lisakoulutus/lisakoulutusohjelmat.html
  2. ↑ Ville Pettilä: Helsingin yliopisto Tehohoitolääketiede-lisäkoulutusohjelma 30.3.2017. Helsingin yliopisto, Lääketieteen yksikkö. Arkistoitu 28.1.2022. Viitattu 28.1.2022.
  3. ↑ Tero Ala-Kokko: Teholääketieteen koulutus anestesiologiassa Finnanest 4/2006. Suomen Anestesiologiyhdistys. Arkistoitu 28.1.2022. Viitattu 28.1.2022.
  4. ↑ Matti Reinikainen ja Tero Varpula: Suomalainen tehohoito Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2018;134(2):161-3. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 28.1.2022.
  5. ↑ Tehohoito | Lääkäriliitto - Lääkärin etiikka -kirja www.laakariliitto.fi. Viitattu 27.1.2022.
  6. ↑ Aivokuollut elinluovuttaja | Elinsiirtotalo.fi | Terveyskylä www.terveyskyla.fi. Viitattu 31.1.2022.
  7. ↑ Bendel, Stepani. Gärdström, Hans. Jokinen, Jukka. Karlsson, Sari. Laurila, Päivi. Pietilä, Mikko. Reinikainen, Matti. Tapper, Anna-Maija. Varpula, Tero:: [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164664/STM_2023_8_rap.pdf?sequence=4 Strategia tehohoidon ja tehovalvontahoidon riittävyyden varmistamiseksi Valmisteluryhmän ehdotus valtakunnalliseksi eskalaatiosuunnitelmaksi] Sosiaali- ja terveysminsiteriön raportteja ja muistioita 2023:8. 24.2.2023. Sosiaali- ja terveysministeriö. Arkistoitu 2.3.2023. Viitattu 2.3.2023.
  8. ↑ Tiina Vartiainen: Teho- ja tehovalvontaosastoilla työskentelevien tehohoitajien koulutus, perehdytys ja osaaminen - Tehyn selvitys lähi- ja sairaanhoitajille Tehy ry. Viitattu 28.1.2022.
  9. ↑ Ulla Toikkanen: Tehohoitopotilaat hyötyvät varhaisesta kuntoutuksesta Lääkärilehti. 14.4.2010. Lääkäriliitto. Viitattu 28.1.2022.
  10. ↑ Euroopan komisso: EU tukee tehohoitoa ec.europa.eu. Viitattu 20.7.2021.
  11. ↑ MTV uutiset: Koronatartunnat pomppasivat uuteen ennätykseen ja Husin toimintaa uhkaa nyt myös hoitajapula: "Tehohoitajia ei saa tällä hetkellä rahallakaan" 04.03.2021 05:50.
  12. ↑ Tehohoidossa tarvitaan sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutusta Tehy. 27.1.2021. Viitattu 20.7.2021.
  13. ↑ Riikka Nyman: Keväällä luvattiin 200 tehohoitopaikkaa, mihin ne katosivat? Näin Hus vastaa Iltalehti. 26.02.2021 7:00.
  14. ↑ Minna Ala-Heikkilä: Taysin koronaosaston hoitaja Mira Silvast, 26, on järkyttynyt ihmisten välinpitämättömyydestä – potee välillä unettomuutta ja levottomuutta: ”Tilanne ahdistaa joitakin hoitajia nyt paljonkin” Aamulehti. 20.12.2020 7:00.
  15. ↑ Marica Paukkeri: Uuden lastensairaalan teho-osastolta on siirretty potilaita muualle työntekijäpulan vuoksi – linjajohtaja: "Tilanne on tiukka" 8.8.2021 19:03. YLE. Viitattu 10.8.2021.
  16. ↑ Katja Laine: Mikä on muutoksen hinta? Sydänlapset ja aikuiset 3-2018. Sydänlapset ja -aikuiset ry. Arkistoitu 20.7.2021. Viitattu 20.7.2021.
  17. ↑ Jukka Patrakka: Kilpailu lääkäreistä ja sairaanhoitajista kovenee Savon Sanomat. 6.8.2017 5:00.
  18. ↑ Toivonen, Hannu: Tehohoitoa vaativien koronapotilaiden määrässä muutos Ilta-Sanomat. 4.1.2024. STT. Viitattu 5.1.2024.
  19. ↑ Opintopolku opintopolku.fi. Viitattu 19.1.2025.
  20. ↑ Helsingin, Itä-Suomen, Oulu, Tampereen ja Turun yliopistot: Erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmat, Opinto-opas www.laaketieteelliset.fi. 19.12.2024. Viitattu 19.1.2025.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tehohoitolääketiede.