Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1984
Vuoden 1984 kesäolympialaisissa Los Angelesissa järjestettiin yleisurheilussa 41 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 17.
Mitalistit
Miehet
Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
100 m |
Carl Lewis Yhdysvallat |
9,99 | ||||
Sam Graddy Yhdysvallat |
10,19 | |||||
Ben Johnson Kanada |
10,22 | |||||
200 m |
Carl Lewis Yhdysvallat |
19,80 | Carl Lewis saavutti kisojen kolmannen henkilökohtaisen kultamitalinsa. Hän oli voittanut neljä päivää aiemmin 100 metrin juoksun ja kaksi päivää aiemmin pituushypyn.[1] | |||
Kirk Baptiste Yhdysvallat |
19,96 | |||||
Thomas Jefferson Yhdysvallat |
20,26 | |||||
400 m |
Alonzo Babers Yhdysvallat |
44,27 | Gabriel Tiacoh oli Norsunluurannikon ensimmäinen olympiamitalisti.[2] | |||
Gabriel Tiacoh Norsunluurannikko |
44,54 | |||||
Antonio McKay Yhdysvallat |
44,71 | |||||
800 m |
Joaquim Cruz Brasilia |
1.43,00 | ||||
Sebastian Coe Yhdistynyt kuningaskunta |
1.43,64 | |||||
Earl Jones Yhdysvallat |
1.43,83 | |||||
1 500 m |
Sebastian Coe Yhdistynyt kuningaskunta |
3.32,53 | ||||
Steve Cram Yhdistynyt kuningaskunta |
3.33,40 | |||||
José Manuel Abascal Espanja |
3.34,30 | |||||
5 000 m |
Saïd Aouita Marokko |
13.05,59 (OR) |
Maailmanennätyksen haltija, britti David Moorcroft jäi loppukilpailussa 14:nneksi eli viimeiseksi.[2][3] | |||
Markus Ryffel Sveitsi |
13.07,54 | |||||
António Leitão Portugali |
13.09,20 | |||||
10 000 m |
Alberto Cova Italia |
27.47,54 | Suomalainen Martti Vainio saavutti alun perin hopeaa, mutta hänet hylättiin myöhemmin dopingin takia.[4][5] Maailmanennätyksen aiemmin samana vuonna juossut Portugalin Fernando Mamede voitti alkueränsä mutta ei osallistunut loppukilpailuun.[5][6] | |||
Mike McLeod Yhdistynyt kuningaskunta |
28.06,22 | |||||
Michael Musyoki Kenia |
28.06,46 | |||||
Maraton |
Carlos Lopes Portugali |
2.09.21 (OR) |
Kilpailun voitti 37-vuotias Carlos Lopes.[4] | |||
John Treacy Irlanti |
2.09.56 | |||||
Charlie Spedding Yhdistynyt kuningaskunta |
2.09.58 | |||||
110 m aitajuoksu |
Roger Kingdom Yhdysvallat |
13,20 | ||||
Greg Foster Yhdysvallat |
13,23 | |||||
Arto Bryggare Suomi |
13,40 | |||||
400 m aitajuoksu |
Edwin Moses Yhdysvallat |
47,75 | ||||
Danny Harris Yhdysvallat |
48,13 | |||||
Harald Schmid Länsi-Saksa |
48,19 | |||||
3 000 m estejuoksu |
Julius Korir Kenia |
8.11,80 | ||||
Joseph Mahmoud Ranska |
8.13,31 | |||||
Brian Diemer Yhdysvallat |
8.14,06 | |||||
4 x 100 m |
Yhdysvallat Sam Graddy Ron Brown Calvin Smith Carl Lewis |
37,83 (WR) |
Yhdysvaltain voittoaika oli uusi maailmanennätys.[4][7] Carl Lewis saavutti kisojen neljännen kultamitalinsa.[8] | |||
Jamaika Albert Lawrence Greg Meghoo Don Quarrie Ray Stewart |
38,62 | |||||
Kanada Ben Johnson Tony Sharpe Desai Williams Sterling Hinds |
38,70 | |||||
4 x 400 m |
Yhdysvallat Sunder Nix Ray Armstead Alonzo Babers Antonio McKay |
2.57,91 | ||||
Yhdistynyt kuningaskunta Kriss Akabusi Garry Cook Todd Bennett Phil Brown |
2.59,13 | |||||
Nigeria Sunday Uti Moses Ugbusien Rotimi Peters Innocent Egbunike |
2.59,32 | |||||
20 km kävely |
Ernesto Canto Meksiko |
1.23.13 | ||||
Raúl González Meksiko |
1.23.20 | |||||
Maurizio Damilano Italia |
1.23.26 | |||||
50 km kävely |
Raúl González Meksiko |
3.47.26 | ||||
Bo Gustafsson Ruotsi |
3.53.19 | |||||
Sandro Bellucci Italia |
3.53.45 | |||||
Korkeushyppy |
Dietmar Mögenburg Länsi-Saksa |
235 | Pronssimitalisti Zhu Jianhua oli aiemmin samana vuonna hypännyt maailmanennätyksen 239 cm.[4][9] | |||
Patrik Sjöberg Ruotsi |
233 | |||||
Zhu Jianhua Kiina |
231 | |||||
Seiväshyppy |
Pierre Quinon Ranska |
575 | Kisoja boikotoineen Neuvostoliiton Serhi Bubka oli aiemmin samana vuonna hypännyt maailmanennätyksen 590 cm ja paransi sitä kisojen jälkeen tulokseen 594 cm kilpailussa, jossa Thierry Vigneron piti hetken ennätystä hallussaan tuloksella 591 cm.[4][9][10] | |||
Mike Tully Yhdysvallat |
570 | |||||
Earl Bell Yhdysvallat Thierry Vigneron Ranska |
560 | |||||
Pituushyppy |
Carl Lewis Yhdysvallat |
854 | Carl Lewis teki voittotuloksensa ensimmäisellä hyppykierroksella, hänen toinen hyppynsä oli yliastuttu, ja muita hyppyjä hän ei enää tehnytkään.[4][11] | |||
Gary Honey Australia |
824 | |||||
Giovanni Evangelisti Italia |
824 | |||||
Kolmiloikka |
Al Joyner Yhdysvallat |
17,26 | Al Joyner teki voittotuloksen ensimmäisellä hyppykierroksella.[4][11] | |||
Mike Conley Yhdysvallat |
17,18 | |||||
Keith Connor Yhdistynyt kuningaskunta |
16,87 | |||||
Kuulantyöntö |
Alessandro Andrei Italia |
21,26 | Alessandro Andrei teki voittotuloksen kolmannella työntökierroksella.[12] | |||
Michael Carter Yhdysvallat |
21,09 | |||||
Dave Laut Yhdysvallat |
20,97 | |||||
Kiekonheitto |
Rolf Danneberg Länsi-Saksa |
66,60 | Rolf Danneberg teki voittotuloksen neljännellä heittokierroksella.[12] | |||
Mac Wilkins Yhdysvallat |
66,30 | |||||
John Powell Yhdysvallat |
65,46 | |||||
Moukarinheitto |
Juha Tiainen Suomi |
78,08 | Juha Tiainen teki voittotuloksen kolmannella heittokierroksella. Kisoja boikotoineen Neuvostoliiton Juri Sedyh oli aiemmin samana vuonna heittänyt maailmanennätyksen 86,34 m.[13] | |||
Karl-Hans Riehm Länsi-Saksa |
77,98 | |||||
Klaus Ploghaus Länsi-Saksa |
76,68 | |||||
Keihäänheitto |
Arto Härkönen Suomi |
86,76 | Arto Härkönen teki voittotuloksen neljännellä heittokierroksella.[13] Kisoja boikotoineen Itä-Saksan Uwe Hohn oli pari viikkoa aiemmin heittänyt maailmanennätyksen 104,80 m.[14] | |||
David Ottley Yhdistynyt kuningaskunta |
85,74 | |||||
Kenth Eldebrink Ruotsi |
83,72 | |||||
Kymmenottelu |
Daley Thompson Yhdistynyt kuningaskunta |
8798 (=WR) |
Daley Thompsonin voittotulos sivusi Jürgen Hingsenin nimissä ollutta maailmanennätystä.[15] | |||
Jürgen Hingsen Länsi-Saksa |
8673 | |||||
Siegfried Wentz Länsi-Saksa |
8412 | |||||
Naiset
Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
100 m |
Evelyn Ashford Yhdysvallat |
10,97 | ||||
Alice Brown Yhdysvallat |
11,13 | |||||
Merlene Ottey Jamaika |
11,16 | |||||
200 m |
Valerie Brisco-Hooks Yhdysvallat |
21,81 | Valerie Brisco-Hooks voitti kisojen toisen henkilökohtaisen kultamitalinsa. Kolme päivää aiemmin hän voitti kultaa 400 metrin juoksussa.[16] | |||
Florence Griffith Yhdysvallat |
22,04 | |||||
Merlene Ottey Jamaika |
22,09 | |||||
400 m |
Valerie Brisco-Hooks Yhdysvallat |
48,83 | ||||
Chandra Cheeseborough Yhdysvallat |
49,05 | |||||
Kathy Smallwood-Cook Yhdistynyt kuningaskunta |
49,43 | |||||
800 m |
Doina Melinte Romania |
1.57,60 | ||||
Kim Gallagher Yhdysvallat |
1.58,63 | |||||
Fița Lovin Romania |
1.58,83 | |||||
1 500 m |
Gabriella Dorio Italia |
4.03,25 | ||||
Doina Melinte Romania |
4.03,76 | |||||
Maricica Puică Romania |
4.04,15 | |||||
3 000 m |
Maricica Puică Romania |
8.35,96 | Naisten 3 000 metrin juoksu oli ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmassa. Yhdysvaltalainen ennakkosuosikki Mary Decker kaatui törmäiltyään 18-vuotiaan britin Zola Buddin kanssa ja keskeytti. Budd sijoittui seitsemänneksi.[15][17] | |||
Wendy Sly Yhdistynyt kuningaskunta |
8.39,47 | |||||
Lynn Williams Kanada |
8.42,14 | |||||
Maraton |
Joan Benoit Yhdysvallat |
2.24.52 | Naisten maraton oli ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmassa.[18] | |||
Grete Waitz Norja |
2.26.18 | |||||
Rosa Mota Portugali |
2.26.57 | |||||
100 m aitajuoksu |
Benita Fitzgerald-Brown Yhdysvallat |
12,84 | ||||
Shirley Strong Yhdistynyt kuningaskunta |
12,88 | |||||
Michele Chardonnet Ranska Kim Turner Yhdysvallat |
13,06 | |||||
400 m aitajuoksu |
Nawal El Moutawakel Marokko |
54,61 | Naisten 400 metrin aitajuoksu oli ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmassa.[19] Nawal El Moutawakel oli Marokon ensimmäinen olympiavoittaja.[20] | |||
Judi Brown Yhdysvallat |
55,20 | |||||
Cristeana Cojocaru Romania |
55,41 | |||||
4 x 100 m |
Yhdysvallat Alice Brown Jeanette Bolden Chandra Cheeseborough Evelyn Ashford |
41,65 | ||||
Kanada Angela Bailey Marita Payne Angella Taylor-Issajenko France Gareau |
42,77 | |||||
Yhdistynyt kuningaskunta Simmone Jacobs Kathy Smallwood-Cook Beverley Goddard Heather Hunte |
43,11 | |||||
4 x 400 m |
Yhdysvallat Lillie Leatherwood Sherri Howard Valerie Brisco-Hooks Chandra Cheeseborough |
3.18,29 | Valerie Brisco-Hooks voitti kisojen kolmannen kultamitalinsa.[21] Chandra Cheeseborough oli ensimmäinen, joka voitti samoissa olympialaisissa kultaa molemmissa viestijuoksuissa. Sherri Howardin sisko Denean Howard juoksi Yhdysvaltain joukkueessa alkuerässä.[20] | |||
Kanada Charmaine Crooks Jillian Richardson Molly Killingbeck Marita Payne |
3.21,21 | |||||
Länsi-Saksa Heike Mattler Ute Thimm Heide-Elke Gaugel Gaby Bussmann |
3.22,98 | |||||
Korkeushyppy |
Ulrike Meyfarth Länsi-Saksa |
202 | Ulrike Meyfarth voitti toisen kerran olympiakultaa; ensimmäisen kerran hän oli voittanut vuonna 1972.[20] | |||
Sara Simeoni Italia |
200 | |||||
Joni Huntley Yhdysvallat |
197 | |||||
Pituushyppy |
Anișoara Stanciu Romania |
696 | Anișoara Stanciu teki voittotuloksen neljännellä hyppykierroksella.[22] | |||
Vali Ionescu Romania |
681 | |||||
Susan Hearnshaw Yhdistynyt kuningaskunta |
680 | |||||
Kuulantyöntö |
Claudia Losch Länsi-Saksa |
20,48 | Claudia Losch teki voittotuloksen viimeisellä työntökierroksella. Pronssimitalisti Gael Martin sijoittui kiekonheitossa kahdeksanneksi. Kisoja boikotoineen Neuvostoliiton Natalja Lisovskaja oli aiemmin samana vuonna työntänyt maailmanennätyksen 22,53 m.[23] | |||
Mihaela Loghin Romania |
20,47 | |||||
Gael Martin Australia |
19,19 | |||||
Kiekonheitto |
Ria Stalman Alankomaat |
65,36 | Leslie Deniz nousi viidennellä heittokierroksella kilpailun johtoon mutta Ria Stalman heitti voittotuloksen viimeisellä kierroksella. Pronssimitalisti Florența Crăciunescu sijoittui kuulantyönnössä kahdeksanneksi.[23] Pian olympialaisten jälkeen Itä-Saksan Irina Meszynski paransi maailmanennätystä tulokseen 73,36 m ja yhdeksän päivää myöhemmin Tšekkoslovakian Zdeňka Šilhavá heitti ennätykseksi 74,56 m.[24] | |||
Leslie Deniz Yhdysvallat |
64,86 | |||||
Florența Crăciunescu Romania |
63,64 | |||||
Keihäänheitto |
Tessa Sanderson Yhdistynyt kuningaskunta |
69,56 | Tessa Sanderson teki voittotuloksen ensimmäisellä heittokierroksella.[25] | |||
Tiina Lillak Suomi |
69,00 | |||||
Fatima Whitbread Yhdistynyt kuningaskunta |
67,14 | |||||
Seitsenottelu |
Glynis Nunn Australia |
6390 | Glynis Nunn ohitti Jackie Joynerin ottelun päättäneellä 800 metrillä, jolla hän oli 2,46 sekuntia Joyner-Kerseetä nopeampi. Nunn sijoittui 100 metrin aitajuoksun erikoiskilpailussa viidenneksi ja pituushypyssä seitsemänneksi. Joyner oli pituushypyssä viides mutta hävisi ottelun pituushypyssä Nunnille 55 senttimetrillä.[20][26] | |||
Jackie Joyner Yhdysvallat |
6385 | |||||
Sabine Everts Länsi-Saksa |
6363 | |||||
Lähteet
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
- Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III. , 2000. ISBN 3-328-00741-5. (saksaksi)
- Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa. , 1987.
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics. Penguin, 1988. ISBN 0-14-010771-1. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Kluge, s. 904–905, 917
- ↑ a b Arponen, s. 290
- ↑ Kluge, s. 909
- ↑ a b c d e f g Arponen, s. 291
- ↑ a b Wallechinsky, s. 46
- ↑ Kluge, s. 910
- ↑ Kluge, s. 913
- ↑ Kluge, s. 904–905, 913, 917
- ↑ a b Kluge, s. 916
- ↑ Laitinen, s. 546
- ↑ a b Kluge, s. 917
- ↑ a b Kluge, s. 918
- ↑ a b Kluge, s. 919
- ↑ Kluge, s. 1067
- ↑ a b Arponen, s. 292
- ↑ Kluge, s. 922
- ↑ Wallechinsky. s. 144–146
- ↑ Wallechinsky, s. 146
- ↑ Wallechinsky. s. 150
- ↑ a b c d Arponen, s. 293
- ↑ Kluge, s. 922, 926
- ↑ Kluge, s. 927
- ↑ a b Kluge, s. 928–929
- ↑ Laitinen, s. 563
- ↑ Kluge, s. 929
- ↑ Kluge, s. 925, 928, 930
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1984 Wikimedia Commonsissa
Kesäolympialaisten 1984 lajit ja kilpailutapahtumat
Ammunta | Baseball (Näytöslaji) | Jalkapallo | Jousiammunta | Judo | Koripallo | Käsipallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Taitouinti | Tennis (Näytöslaji) | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu