Eckerö

Eckerö

vaakuna

sijainti

Postilaituri kunnassa
Postilaituri kunnassa
Sijainti 60°13′25″N, 019°33′25″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Kuntanumero 043
Hallinnollinen keskus Överby
Perustettu –
Pinta-ala ilman merialueita 109,18 km²
292:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 752,67 km²
158:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 107,72 km²
– sisävesi 1,46 km²
– meri 643,49 km²
Väkiluku 941
298:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 8,74 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 59,6 %
– yli 64-v. 26,4 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 4,9 %
– ruotsinkielisiä 87,5 %
– muut 7,6 %
Kunnallisvero 18,50 %
7:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Raine Katajamäki
www.eckero.ax

Eckerö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan saaristossa heti Manner-Ahvenanmaan länsipuolella. Kunnassa asuu 941 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 752,67 km², josta 643,49 km² on merialueita ja 1,46 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 8,74 asukasta/km². Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 87,5 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä.[4]

Eckerön vaakunan suunnitteli Matts Dreijer ja se vahvistettiin vuonna 1952.[6]

Maantiede ja luonto

Eckerön pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmaan saarista kolmanneksi suurin ja koko Suomen merialueiden saarista seitsemänneksi suurin heti Lemlandin pääsaaren jälkeen. Pienempiä saaria ja luotoja, joista suurin osa on asumattomia, on kaikkiaan parisataa.[7] Pinnanmuodoiltaan Eckerön alue on alavaa ja korkeuserot ovat vähäisiä. Maisemakuvaa luonnehtivat toisaalta laajat kalliopaljastumat, toisaalta lähes lehtomaisen rehevät metsiköt.[8]

Eckerön keskuspaikka on Storby, joka on Ahvenanmaan suurimpia maaseututaajamia. Etäisyys Maarianhaminaan on noin 35 kilometriä. Ainoa naapurikunta on Hammarland idässä; Hammarlandiin kuuluu myös saaristo Eckerön länsipuolella. Storbyhyn päättyvä päätie 1 ylittää Eckerön ja Hammarlandin rajalla Marsundin salmen. Eckerön satamasta pääsee Eckerö Linjenin laivalla Ruotsiin Grisslehamniin; Eckerö on Suomen neljänneksi vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajasatama.[9]

Eckerössä sijaitsee yksitoista järveksi luokiteltua vakavettä, joista laajimmat ovat Inre fjärden, Kråkskärsfjärden ja Insundet.[10] Eckerön järvet ovat Suomen läntisimpiä järviä, kaikkein läntisin on kahden hehtaarin laajuinen Krogarviken.[11]

Eckerön kunnan alueelta on tavattu erittäin harvinainen taarna, jonka kasvupaikkoja on koko Suomen alueella tiedossa vain muutamia. Kunnassa esiintyy melko runsaslukuisena muualla Suomessa harvinainen tyrni.

Kylät

Eckerössä on seitsemän kylää: Björnhuvud, Finbo, Kyrkoby, Marby, Storby, Torp ja Överby.[12]

Historia

Eckerön kirkko

Eckerön kirkonkylän alueelta on löydetty useita kivikautisia hautakumpuja; tuolloin seutu kohosi merenpinnan yläpuolelle. Kyseessä ei kuitenkaan ole ollut vakituinen asutus, vaan lännestä saapuneiden hylkeenpyytäjien tilapäinen oleskelu. Pysyvä asutus Eckeröön syntyi niin ikään lännestä käsin, oletettavasti rautakauden loppupuolella.[8]

Eckerön keskiaikainen harmaakivikirkko on rakennettu vuosien 1380–1420 välillä [13]

Kun valtakuntaan järjestettiin postilaitos 1630-luvulla, kaikki seudun miehet toimivat postintalonpoikina kuljettaen postia ja matkustajia veneillään Ruotsin Grisslehamniin ja takaisin. Talonpojat oli jaettu kahdeksaan ruotuun, jotka hoitivat kuljetukset vuoroittain. Sota-aikoina eckeröläiset talonpojat kuljettivat postia ja sotaväkeä niin paljon, että heidät oli vapautettu varsinaisesta sotapalveluksesta. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Eckerössä oli 68 veroa maksavaa talonpoikaa, joten väkiluku lienee ollut tuolloin 400:n tienoilla.[8]

Eckerö mainittiin Hammarlandin kappelina jo vuonna 1427. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1879.[14]

Eckerön kunnasta on 1900-luvun alussa käytetty suomenkielisissä yhteyksissä nimeä Ekkeröö[15] tai Ekkerö.[16]

Elinkeinoelämä

Turismi on Eckerön merkittävimpiä elinkeinoja. Eckerö on yksi Pohjoismaiden aurinkoisimpia paikkoja aurinkotunneissa mitattuna. Kunnassa sijaitsee useita hotelleja, matkakoteja, ravintoloita, kahviloita, mökkikyliä ja uimarantoja. Eckerö on kesäisin erityisesti suosittu leirintämatkailijoiden kohde. Kunnassa sijaitsee peräti viisi leirintäaluetta.

Ylivoimaisesti suurin yhteisöveron maksaja on Rederiaktiebolaget Eckerö, joka maksoi vuonna 2016 yli kaksi miljoonaa euroa. Sitä seuraavat kalanviljelyä harjoittava Storfjärdens Fisk Ab ja lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennuksia tekevä Gripenbergs VVS Ab.[17]

Väestönkehitys

Koko kunta

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 vallinneen tilanteen mukainen.

Eckerön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 685
1985
  
 769
1990
  
 811
1995
  
 823
2000
  
 830
2005
  
 925
2010
  
 943
2015
  
 935
2020
  
 946
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Taajamat

Vuoden 2016 lopussa Eckerössä oli 948 asukasta, joista 387 asui taajamassa, 531 haja-asutusalueilla ja 30:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Eckerön taajama-aste on 42,2 %.[19] Kunnassa on vain yksi taajama, Storby.[20] Kunnan keskuspaikka Överby ei ole taajama.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Eckerössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Eckerön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[22]

Palvelut

Eckerön koulua Storbyssä käy noin 50 lasta luokilla 1-6.[23]

Maarianhaminan apteekki ylläpitää lääkekaappia Berghamnin lauttaterminaalissa. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.[24]

Terveydenhoitajan vastaanotto Storbyssä toimii vain ajanvarauksella, päivystys on Maarianhaminassa.[25]

Nähtävyyksiä

Eckerön posti- ja tullitalo

Eckerön kunnan länsirannalla Storbyssä sijaitsee Carl Ludvig Engelin suunnittelema mahtipontinen Posti- ja tullitalo, joka valmistui Tukholmasta Turkuun johtaneen ns. Suuren Postitien etapiksi vuonna 1828. Lähellä postitaloa on vuonna 1946 pystytetty postinkuljettajien muistomerkki. Postitie jatkui Eckerön saaren poikki ja Marsundin salmen yli Hammarlandin puolelle.

Eckerössä sijaitsee myös Ahvenanmaan suurin rakennus Eckeröhallen, jossa järjestetään paitsi urheilutapahtumia myös konsertteja, messuja ja muita suuria yleisötapahtumia.

Muita nähtävyyksiä:

Ruokakulttuuri

Eckerön pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla mannaryynistä leivottu ja kardemummalla maustettu pannukakku.[26]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 156. Otava 1979, Helsinki.
  7. ↑ Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
  8. ↑ a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio s. 103–108. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  9. ↑ Späd-Jurvanen, Sirkka (toim.): Ulkomaan meriliikennetilasto 2011, s. 7, 30–36. Liikenneviraston tilastoja, 5/2012. Helsinki: Liikennevirasto, 2012. ISBN 978-952-255-136-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.12.2012). (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Eckerö. Järviwiki. Viitattu 24.6.2021.
  11. ↑ Inre fjärden (94.210.1.002). Järviwiki. Viitattu 1.7.2021.
  12. ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 363–364. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  14. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1962 (2. painos).
  15. ↑ Doria.fi, s. 18. Viitattu 2.8.2011
  16. ↑ Pieni Tietosanakirja, s. 708. Viitattu 2.8.2011
  17. ↑ Alueen Eckerö yhteisöverotiedot Yleisradio. Viitattu 4.3.2018.
  18. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.1.2018.
  19. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  20. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  21. ↑ Yhteystiedot Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  23. ↑ Eckerö skola Eckerö skola. Arkistoitu 5.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
  24. ↑ Medicinskåp i Eckerö har flyttats Nya Åland. 2014. Viitattu 4.3.2018.
  25. ↑ Upplev Eckerö uppleveckero.ax. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
  26. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 10. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Maantieteelliset
Henkilöt