Irina Jusupova

Irina Jusupova, syntyjään ruhtinatar Irina Aleksandrovna Romanova, (ven. Ирина Александровна Романова);(15. heinäkuuta (J: 3. heinäkuuta) 1895 Farmi-palatsi, Alexandrian puisto, Pietarhovin palatsialue, Venäjän keisarikunta – 26. helmikuuta 1970 Pariisi, Ranska) oli Romanovien hallitsijasukuun syntynyt venäläinen aatelisnainen, joka oli naimisissa rikkaan ruhtinas Feliks Jusupovin kanssa. Jusupov tunnetaan munkki Grigori Rasputinin murhaajana.

Irina oli suuriruhtinas Aleksandr Mihailovitš Romanovin ja suuriruhtinatar Ksenia Aleksandrovna Romanovan vanhin lapsi ja ainoa tytär. Hänellä oli lisäksi kuusi nuorempaa veljeä: Andrei Aleksandrovitš Romanov (1897–1981), Fjodor Aleksandrovitš Romanov (1898–1968), Nikita Aleksandrovitš Romanov (1900–1974), Dmitri Aleksandrovitš Romanov (1901–1980), Rostislav Aleksandrovitš Romanov (1902–1978) ja Vasili Aleksandrovitš Romanov (1907–1989).

Hänen äitinsä Ksenia oli keisari Aleksanteri III:n ja keisarinna Maria Fjodorovnan vanhin tytär, keisari Nikolai II:n sisar. Irina vietti vanhempiensa kanssa paljon aikaa Etelä-Ranskassa vuoden 1906 jälkeen, koska hänen isänsä oli riidoissa Nikolai II:n kanssa tämän poliittisten päätösten takia.^lähde?

Vuonna 1913 Irina kihlautui ruhtinas Feliks Jusupovin kanssa ja koska sulhanen ei ollut kuninkaallista sukua, hän luopui samalla vaatimuksestaan kruununperimykseen. He avioituivat keisarin luvalla 9. helmikuuta 1914 Anitškovin palatsissa. Häälahjaksi Irina sai sedältään keisari Nikolailta 29 raakatimanttia, jotka olivat 3-7 karaatin painoisia.

Äidiltään Irina sai tälle kuuluneen smaragdirintakorun, jossa oli timantteja ja rubiineja. Hänelle ostettiin myös safiireja, kolme helmistä tehtyä koristetta ja timanttiketju Cartierilta. Hääseremonia pidettiin pienemmän palatsin kirkossa eikä Talvipalatsin Suuressa kirkossa, koska Irinan äidin suuriruhtinatar Ksenian ja keisarinna Aleksandran väliset suhteet olivat huonot. Vaikeuksien syynä oli keisarinnan riippuvuus Rasputinista, jonka kasvaa valtaa hovissa Ksenia ja Irinan isoäiti, leskikeisarinna Maria Fjodorovna paheksuivat.^[1]

Avioliittoa oli perhepiirissä vastustettu, koska vaikka ruhtinas Feliks oli Venäjän rikkain mies, hänellä oli kyseenalainen maine seurapiireissä ja hänellä oli ollut suhteita molempiin sukupuoliin, mahdollisesti serkkuunsa suuriruhtinas Dmitri Pavlovitšiin.

Heille syntyi yksi lapsi, ruhtinatar Irina Feliksovna Jusupova (1915–1983).

Tuore aviopari oli häämatkalla Euroopassa ja Lähi-idässä ensimmäisen maailmansodan syttyessä. Tilanteen kääntyessä vakavaksi he olivat Berliinissä. Irina pyysi serkkuaan kruununprinsessa Cecilietä vetoamaan appeensa keisari Vilhelm II:een, jotta tämä sallisi heidän matkustaa Saksan keisarikunnan kautta Venäjälle. Keisari lupasi asettaa Jusupovit asumaan erääseen maaseutuhuvilaan, kunnes sota loppuisi. Feliksin isä vetosi kuitenkin Espanjan Saksan-suurlähettilääseen, joka antoi Jusupovien matkustaa Tanskan kautta Suomen suuriruhtinaskuntaan ja sieltä edelleen Venäjälle^[2]

Joulukuun 16. ja 17. päivän välisenä yönä vuonna 1916 joukko vaikutusvaltaisia venäläisiä aatelisia – joihin kuului muiden muassa keisarin serkku Dmitri Pavlovitš Romanov ja Feliks Jusupov, kutsuivat Rasputinin Moikalla sijaitsevaan Jusupovin palatsiin ja tappoivat hänet. Rangaistukseksi Jusupov perheineen ja kaksi muuta salaliittolaista määrättiin sisäiseen karkotukseen yli 1 300 km päähän Pietarista, syrjäiselle maatilalleen Rakitnojeen, Rakitjanskin alueelle Kurskin kuvernementtiin, nykyisen Belgorodin alueelle lähellä Ukrainan rajaa.^[3]

Nikolai II:n luopuessa kruunusta maaliskuussa 1917 ja Venäjän vallankumouksen aikana Jusupovit palasivat takaisin Pietariin palatsiinsa ja ottivat mukaansa muutamia arvoesineitä kuten kaksi Rembrantin maalausta ja suuntasivat Krimille. Täältä he matkustivat tyttärensä kanssa huhtikuussa 1919 viimeisten Venäjältä lähteneiden Romanovien, mm. Irinan äidin suuriruhtinatar Ksenia Aleksandrovnan, veljiensä sekä isoäitinsä leskikeisarinna Maria Fjodorovnan kanssa kuningas Yrjö V:n lähettämällä brittiläisellä sotalaiva HMS Marlborough'lla Mustanmeren poikki Jaltasta Maltalle ja sieltä Italiaan. Italiasta he matkustivat junalla Pariisiin. Italiassa puoliso Feliks lahjoi virkamiehet timanteilla, jotta he saisivat viisumin.^lähde? Pariisissa he asuivat muutaman päivän hotelli Vendômessa. Pariisista he matkustivat Lontooseen.^[4]

Vuonna 1920 Irina Jusupova muutti perheensä takaisin Ranskaan, josta he ostivat talon Rue Gutenbergilta Boulogne-Billancourtista Pariisista, jossa he asuivat koko loppuikänsä. Ranskaan Feliks Jusupov onnistui tuomaan palatsistaan Rembrandtin maalauksia, jotka hän myi Pariisissa. Jusupovien Pariisin-kodista tuli venäläisten emigranttien keskus sekä poliittisesti että taloudellisesti. Jusupovit perustivat muotitalon jonka nimi oli Ifre (eli Irina ja Felix).^[4]

Vuonna 1932 Jusupovit haastoivat yhdysvaltalaisen elokuvayhtiö Metro-Goldwyn-Mayerin oikeuteen elokuvasta Rasputin and the Empress (Rasputin ja keisarinna). Elokuvassa esitettiin, että Rasputinin murhan syynä olisi ollut Irinan suhde munkkiin. Irinan nimi oli filmissä vaihdettu ruhtinatar Natashaksi. Jusupovit sai 25 000 punnan korvaukset.^[3] Vuonna 1965 he haastoivat amerikkalaisen kaapelitelevisioyhtiön CBS:n, joka oli tehnyt näytelmän Rasputinin murhasta. Syyte oli, että tietyt kohtaukset olivat fiktiivisiä. Jusupovit hävisivät jutun.

Irina Jusupova kuoli vuonna 1970. Hänet on haudattu Sainte-Geneviève-des-Bois'n venäläiselle hautausmaalle puolisonsa Feliks Jusupovin viereen, joka kuoli vuonna 1967.

Jusupovien tytär Irina meni naimisiin kreivi Nikolai Šeremetjevin (1904–1979) kanssa ja sai yhden lapsen, Ksenian (s. 1942).

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Irina Jusupova Wikimedia Commonsissa