Kaupunginkallio
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kaupunginkallio | |
|---|---|
| Stadsberget | |
 Kaupungin kartta, jossa Kaupunginkallio korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Vanha-Espoo |
| Kaupunginosa nro | 41[1] |
| Pinta-ala | 3,4 km² [2] |
| Väkiluku | 1 651[3] (31.12.2023) |
| Osa-alueet | Honkamäki, Lugnet |
| Lähialueet | Espoon keskus, Kauklahti, Kuurinniitty, Latokaski, Muurala, Vanttila |
Kaupunginkallio (ruots. Stadsberget) on Espoon kaupunginosa Vanhan-Espoon suuralueessa. Kaupunginkalliolla on rajaa Muuralan, Espoon keskuksen, Latokasken ja Vanttilan kaupunginosien kanssa. Idässä sen raja Espoon keskuksen kanssa on vedetty suurin piirtein Espoonväylää mukaillen. Pohjoisessa kaupunginosa rajoittuu Espoonjokeen. Kaupunginkallio jakautuu kahteen alueeseen, Honkamäkeen ja Lugnetiin, jotka Sänkbäck-joki erottaa toisistaan. Myös Finnoontien itäpuolella sijaitseva Söderskogin kartano on Kaupunginkallion alueella.
Suurin osa Kaupunginkalliosta on luonnonvaraista aluetta. Kaupunginosalla on hyödyntämättömiä alueita etenkin lännessä Vanttilan lähettyvillä sijaitsevassa Vantinkorvessa. Kaupunginkallioon kuitenkin rakennetaan ahkerasti huolimatta alueen epätasaisuudesta, koska se on lähellä Espoon keskusta.
Nimi
Kaupunginkallio perustuu luontonimeen Stadsberget, jota on käytetty 1900-luvulta alkaen alueen pohjoisosassa sijaitsevan kallion nimenä. Alkuperäisen nimen kerrotaan perustuvan siihen, että kalliolta voi nähdän Helsinkiin asti. Nimipari Kaupunginkallio – Stadsberget valittiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1975.[4]
Osa-alueet
Honkamäki
Honkamäki (ruots. Furubacka) on Kaupunginkallion osa-alueista pohjoisempi ja suurempi. Honkamäessä on omakotitaloasutuksen lisäksi Kaupunginkallion ainoat kerrostalot. Honkamäen nimistö on pääasiassa sauna-aiheista, osa-alueen keskellä olevalla Saunamäen (ruots. Bastubacken) alueella. Honkamäen pohjoisinta osaa, Kamreerintien pohjoispuolella sijaitsevaa pientä rantakaistaletta kutsutaan joskus nimellä Jokisilta.
Honkamäki jakaa rajaansa pohjoisessa Muuralan kaupunginosaan kuuluvan Mikkelän osa-alueen ja tähän kuuluvan Mikkelänpellon kanssa. Lännessä raja on yhteinen Vanttilan kanssa, johon kuuluvat Bensuls ja Ervasti ovat aivan Vantinkorven takana. Etelässä Honkamäen erottaa Lugnetista Sänkbäck-joki. Espoon keskuksen alueista Honkamäellä on rajaa Saarniraivion, Kiltakallion, Espoontorin suurkorttelin ja Kannusillanmäen kanssa. Virallisen kaupunginosajaon mukaan Kannusillanmäen länsipuoli Pappilantiestä alkaen käsittäen Itäisen Jokitien kuuluu Kaupunginkallioon, jolloin Honkamäki jakaa rajaa myös Muuralan Pitäjänristin kanssa, mutta asukkaat mieltävät yleensä Espoonväylän olevan koko matkan Espoonjoelle asti itärajana, eikä Kannusillanmäkeä lasketa yleensä kuuluvaksi lainkaan Kaupunginkallioon.
Lugnet
Lugnet on Kaupunginkallion osa-alueista eteläisempi ja pienempi. Se sijaitsee pääosin Saarnikalliolla. Lugnetiin kuuluu Lugnetintie haarautumineen. Näitä ovat Kalliorinne, joka haarautuu Lugnetintiestä sen ensimetreillä, Norokuja ja Lugnetinniitty. Kalliorinteen haarautumat ovat nimeltään Kalliorinteenpolku, Kalliorinteenkuja, Kalliohaka ja Kalliohaanpää. Lugnetintie haarautuu Espoonväylästä, joka muuttuu Hösmärintien risteyksessä parikymmentä metriä etelämpänä Finnoontieksi. Lugnet jakaa rajaa Espoon keskuksen Saarniraivion osa-alueen kanssa ja tähän kuuluvan Saarnilaakson kanssa.
Lugnet on saanut nimensä suomenruotsalaisille vanhuksille suunnatun Lugnetin vanhainkodin mukaan. Vanhainkodin vuoksi Lugnetia pidetään rauhallisena, kuten sen nimi ehdottaakin – Lugnet tarkoittaa vapaasti käännettynä ”Rauhalaa”.
Lugnetissa on pääosin omakotitaloasutusta, mutta Lugnetintien varteen ja Norokallion alueelle Norokujalla on rakennettu 2000-luvulla rivitaloja. Lugnetintien päähän sekä Lugnetinniityn ja Kalliorinteen väliselle alueelle on kaavoitettu erillis-, pari- ja rivitaloasuntoja.
Väestö
Väkiluvun kehitys
Lähteet
- ↑ Kaupunginosat Espoon kaupunki. Arkistoitu 6.6.2011. Viitattu 22.11.2010.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Ukskoski, Laura: Kaupunginkallion nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
Aiheesta muualla
- Espoon keskuksen kaupunkipolut (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
