Paikka auringossa
| Paikka auringossa | |
|---|---|
| A Place in the Sun | |
 |
|
| Ohjaaja | George Stevens |
| Käsikirjoittaja |
Michael Wilson Harry Brown |
| Tuottaja | George Stevens |
| Säveltäjä | Franz Waxman |
| Kuvaaja | William C. Mellor |
| Leikkaaja | William Hornbeck |
| Tuotantosuunnittelija | Hans Dreier |
| Pukusuunnittelija | Edith Head |
| Pääosat |
Montgomery Clift Elizabeth Taylor Shelley Winters |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Paramount Pictures |
| Levittäjä |
Paramount Pictures Netflix |
| Ensi-ilta | 1951 |
| Kesto | 122 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Paikka auringossa (A Place in the Sun) on vuonna 1951 ensi-iltansa saanut draamaelokuva. Se oli ensimmäinen osa George Stevensin kuuluisasta yhdysvaltalaistrilogiasta, jonka kaksi muuta osaa olivat Etäisten laaksojen mies ja Jättiläinen.[1]
Yleistä
Elokuvan pääosissa olivat Montgomery Clift, Elizabeth Taylor ja Shelley Winters. Elokuva perustuu Theodore Dreiserin romaaniin Amerikkalainen murhenäytelmä, josta oli tehty myös teatterinäytelmä ennen elokuvaa.[2] Charles Chaplin sanoi elokuvaa parhaaksi näkemäkseen amerikkalaiseksi elokuvaksi.[3]
Juoni
George Eastman (Montgomery Clift) on uskonnollisen äidin kasvattama köyhä nuorukainen, joka menee töihin rikkaan enonsa tehtaalla pakkaamoon. Pakkaamossa hänelle kehkeytyy romanssi Alice Trippin (Shelley Winters) kanssa, vaikka tehtaan säännöt kieltävät työntekijöiden väliset suhteet. Vähän myöhemmin George tapaa rikkaan enonsa kutsuilla rikkaan teollisuussuvun tyttären, Angela Vickersin (Elizabeth Taylor) ja heille kehkeytyy lopulta romanssi.
Sitten käy ilmi, että Alice on raskaana. He tiedustelevat abortin mahdollisuutta, mutta tuloksetta. Alice vaatii Georgea kantamaan vastuunsa ja naimaan hänet. George ei asiasta innostu, sillä hän on entistä enemmän jäämässä Angelan ja varakkaan elämän nautintojen paulaan. Angelan ja Georgen suhde etenee kihlaukseen.
Georgelle käy kuitenkin Alicen vaatimusten takia entistä hankalammaksi salata kaksoiselämänsä Angelalta ja hänen suvultaan. George on kuullut läheisellä järvellä tapahtuneesta hukkumisesta ja päättää murhata uimataidottoman Alicen hukuttamalla hänet. Alice ja George vuokraavat veneen, jolla he lähtevät veneilemään. Järvellä George ei kuitenkaan pysty toteuttamaan murhasuunnitelmaa. Hänelle ja Alicelle tulee kuitenkin riitaa, ja vene kaatuu. George ei yritä pelastaa Alicea, vaan antaa hänen ja syntymättömän lapsensa kuolla.
Hermostunut George palaa Vickersien luo. Pian kaikki tuntevat lähiseudun epäilyttävän hukkumistapauksen. Samoihin aikoihin Angelan suku alkaa olla pikkuhiljaa myötämielinen Angelan ja Georgen naimisiinmenolle, Georgen unelma on siis lähellä toteutumistaan.
Pian George kuitenkin joutuu pidätetyksi epäiltynä Alicen murhasta. Angelan suku sanoutuu irti kaksoiselämää viettäneestä Georgesta, mutta Angela pysyy Georgen rinnalla. George joutuu oikeuteen, joka tuomitsee hänet kuolemaan Alice Trippin murhasta. Sellissään George myöntää epäsuorasti uskovaiselle äidilleen ja papille, ettei yrittänyt pelastaa Alicen henkeä. Sekä pappi että Georgen äiti ovat sitä mieltä, että Georgen kuuluu kuolla teostaan. George tapaa vielä viimeisen kerran Angelan, ja pari vannoo toisilleen ikuista rakkautta. Viimeisessä kohtauksessa George kävelee kohti sähkötuolia.
Palkinnot
Oscar-palkinnot
- Paras kuvaus (mustavalko) (William C. Mellor)
- Paras puvustus (mustavalko) (Edith Head)
- Paras ohjaus (George Stevens)
- Paras leikkaus (William Hornbeck)
- Paras musiikki (draama tai komedia) (Franz Waxman)
- Paras sovitettu käsikirjoitus (Michael Wilson ja Harry Brown)
- Oscar-ehdokkuudet
Muut palkinnot
- Parhaan draamaelokuvan Golden Globe
- Parhaan ohjauksen DGA-palkinto (George Stevens ja Charles C. Coleman)
- valittiin 1997 PGA:n kunniagalleriaan
Arvioita
Ilta-Sanomien Timo Malmi piti vuonna 2010 Paikkaa auringossa romanttisena mestariteoksena. William Mellorin upea kuvaustyö palkittiin hänen mielestään aiheesta Oscarilla. ”Kun kuikka huutaa järvellä ja poliisisireenit ulvovat, rakastuneiden Angelan ja Georgen lähikuvat huumaavat kuolemankin edessä”, Malmi kiteyttää.[1]
Elokuva valittiin vuonna 1991 Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia.[4] The New York Timesin kriitikot valitsivat Paikan auringossa vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[5] Vuonna 1979 Paikka auringossa pääsi mukaan suomalaiskriitikoiden kokoamalle sadan tärkeimmän elokuvan listalle[6].
Lähteet
- ↑ a b Timo Malmi: Amerikkalaisen unelman murtuminen. Ilta-Sanomat/TV, 2010, nro 32, s. 38.
- ↑ Filmsite Movie Review: A Place in the Sun (1951) filmsite.org. American Movie Classics Company LLC. Viitattu 5.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Glasser, Joyce: Joyce Glasser reviews A Place In The Sun (1st February 2013) maturetimes.co.uk. 1.2.2013. Mature Times. Viitattu 5.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Complete National Film Registry Listing, National Film Preservation Board, Library of Congress. Viitattu 13.7.2016.
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 13.7.2016.
- ↑ Astala, Erkki: Ne sata tärkeintä, Projektio 2/1980 s. 7.