Mauno Koivisto

Mauno Henrik Koivisto (25. skammâmáánu 1923 Turku, Suomâ – 12. vyesimáánu 2017 Helsig, Suomâ) lâi syemmilâš sosiolog, paŋkkihovdâ, politikkár já Suomâ täsivääldi 9. president. Sun tooimâi presidentin iivij 1982–1994.

Tuávááš

Mauno Koivisto šoodâi skammâmáánu 25. peeivi 1923 Tuurkust. Suu eeči Juho Koivisto poorgâi muorâčeppin já enni Hymni Sofia Eskola lâi kanttor nieidâ. Enni jaamij ko Koivisto lâi tuše 10-ihásâš. Aalmugškoovlâ maŋa Koivistost lijjii maaŋgah pargosajeh. Suomâ jotkâsuáđi ääigi sun lâi suátišiljoost. Suáđi maŋa Koivisto poorgâi Tuurku hamânist. Siämmáá ääigi sun juuđij vistig koskâškoovlâ já talle luvâttuv. Sun valmâštui pajeuáppen ive 1949. Ton maŋa Koivisto luuvâi sosiologia Tuurku ollâopâttuvâst já valmâštui filosofia tuáhtárin ive 1956. Koivisto naajâi Tellervo Kankaanrantain ive 1952 já sunnuu nieidâ Assi šoodâi ive 1957. Siämmáá ive Koivisto varrij Helsigân já porgâškuođij paŋkkihovdân. Ive 1968 aalgâst sun väljejui Suomâ Paaŋki uáivihovdân.^[1]

Pooliitlâš karrieer

Koivisto seervâi Suomâ sosialdemokraatlii piäládâhân ive 1947. Sun väljejui Rafael Paasio haldâttâs staatâvarijministerin ive 1966 já ive 1968 sust šoodâi uáiviminister ive 1970 räi. Ive 1972 sun tooimâi oppeet staatâvarijministerin Paasio nube haldâttâsâst. Uáiviministerin sun tooimâi nube keerdi iivij 1979–1982. Ive 1981 čohčâmáánust president Urho Kekkonen paasij puoccâmluámun já Koivistost šoodâi virgetahhee president. Ive 1982 vaaljâin sun väljejui Suomâ täsivääldi 9. presidentin. Sun vuoitij meid ive 1988 vaaljâid já tooimâi presidentin ive 1994 räi.^[2]

Käldeeh