Östen Maununpoika

Östen Maununpoika

Norjan kuningas
Valtakausi	1103–1123 kanssahallitsijoina Sigurd I Jerusaleminkävijä ja 1103–1115 Olavi Maununpoika
Edeltäjä	Maunu Paljassääri
Seuraaja	Sigurd I Jerusaleminkävijä

Syntynyt	1088 Norja
Kuollut	29. elokuuta 1123 Hustad
Puoliso	Ingebjørg Guttormsdatter
Lapset	Maria Øysteinsdatter
Suku	Hardrada
Isä	Maunu Paljassääri

Östen Maununpoika (norjaksi Øystein I Magnusson, n. 1088–1123) oli Norjan kuningas 1103–1123. Hänestä tuli kuningas yhdessä veljiensä Olavin ja Sigurdin kanssa heidän isänsä Maunu Paljassäären kuoltua vuonna 1103.^[1]

Sigurd lähti vuonna 1108 kolmeksi vuodeksi ristiretkelle, jolloin Östenistä tuli käytännössä Norjan hallitsija, sillä Olavi oli vielä hyvin nuori. Östenin kerrotaan edistäneen Norjan kulttuuria ja sivistystä sillä aikaa kun Sigurd piti yllä Norjan mainetta ulkomailla. Östen rakennutti useita kirkkoja, perusti Munkelivin luostarin Bergeniin ja rakennutti sataman Agdenesiin. Hänen sanotaan myös tehneen aloitteen lakien kirjoittamiseksi ja liittäneen Jämtlandin vahvemmin osaksi Norjaa. Olavi kuoli jo vuonna 1115, ja tämän jälkeen Östen ja Sigurd jakoivat vallan. Östenin ja Sigurdiin välit olivat huonot, mutta he välttivät avointa kamppailua vallasta. Östen kuoli vuonna 1123, ja Sigurdista tuli sen jälkeen yksin kuningas.^[1]

Östenin tyttärenpoika Olav Ugjæva oli Norjan sisällissodan aikana vallantavoittelija.^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Øystein 1 Magnusson Store norske leksikon. snl.no.. Viitattu 20.5.2021. (norjaksi)

Edeltäjä:
Maunu Paljassääri

Norjan kuningas

Seuraaja:
Sigurd I Jerusaleminkävijä

n k m Norjan hallitsijat ja valtionpäämiehet

Kaunotukan suku	Harald Kaunotukka ~(872—933) Eerik Verikirves ~(933–935) Haakon Hyvä ~(935–960) Harald Harmaaturkki ~(960—970)

Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Harald Sinihammas (970—985 tai 986) Haakon Sigurdinpoika (970—995) Sven Haaraparta (985 tai 986 —995)

Kaunotukan suku	Olavi Tryggvenpoika (995–1000)

Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Eerik Haakoninpoika (1000–1012) Sven Haakoninpoika (1000–1015) Sven Haaraparta (1000–1014) Håkon Eriksson (1012–1015) Harald II (1014–1015)

Kaunotukan suku	Pyhä Olavi (1015–1028)

Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Knuut Suuri (1028–1035) Håkon Eriksson (1028–1029) Sven Aelgifunpoika (1030–1035)

Kaunotukan suku	Maunu Hyvä (1035–1047) Harald Ankara (1045–1066) Maunu Haraldinpoika (1066–1069) Olav Kyrre (1067–1093) Haakon Maununpoika (1093–1095) Maunu Paljassääri (1093–1103) Olavi Maununpoika (1103–1115) Östen Maununpoika (1103–1123) Sigurd I Jerusaleminkävijä (1103–1130) Maunu Sokea (1130–1135) Harald Gille (1130–1136) Sigurd II Munn (1136–1155) Inge Koukkuselkä (1136–1161) Maunu Sokea (1137–1139) Östen II Haraldsson (1142–1157) Haakon Harteikas (1157–1162) Maunu Erlinginpoika (1161–1184) Sverre Sigurdinpoika (1184–1202) Haakon III Sverrenpoika (1202–1204) Guttorm Sigurdsson (1204) Inge II Bårdinpoika (1204–1217) Filippus Simonsson (1207—1217) Haakon IV Haakoninpoika (1217–1263) Haakon Nuori (1240–1257) Maunu VI Lainparantaja (1263–1280) Eerik II Maununpoika (1280–1299) Haakon V Maununpoika (1299–1319)

Bjälbo-suku	Maunu Eerikinpoika (1319–1355) Haakon VI Maununpoika (1343–1380) Olavi Haakoninpoika (1380–1387)

Kalmarin unioni	Margareeta I (1380–1412) Eerik XIII Pommerilainen (1389–1442) Sigurd Jonsson (1439–1442) Kristoffer Baijerilainen (1440–1448) Sigurd Jonsson (1448–1449) Kaarle I (1449–1450) Sigurd Jonsson (1450–1452) Kristian I (1450–1481) Jon Svalesson Smör (1482-1483) Hannu I (1483–1513) Kristian II (1513–1523)

Oldenburgin suku	Fredrik I (1523–1533) Kristian III (1534–1559) Fredrik II (1559–1588) Kristian IV (1588–1648) Fredrik III (1648–1670) Kristian V (1670-1699) Fredrik IV (1699–1730) Kristian VI (1730-1746) Fredrik V (1746-1766) Kristian VII (1766–1808) Fredrik VI (1808–1814) Kristian VIII (1814)

Holstein-Gottorp-suku	Kaarle XIII (1814–1818)

Bernadotte-suku	Kaarle XIV Juhana (1818–1844) Oskar I (1844–1859) Kaarle XV (1859–1872) Oskar II (1872–1905)

Glücksburg-suku	Haakon VII (1905–1957) Olavi V (1957–1991) Harald V (1991–)