Turturikyyhky
Turturikyyhky | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Kyyhkylinnut Columbiformes |
Heimo: | Kyyhkyt Columbidae |
Suku: | Turturikyyhkyt Streptopelia |
Laji: | turtur |
Kaksiosainen nimi | |
Streptopelia turtur |
|
Turturkyyhkyn levinneisyyskartta, johon on merkitty vihreällä pesimäalueet ja sinisellä talvehtimisalueet. |
|
Katso myös | |
Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen ja uhanalainen kyyhkylaji.
Koko ja ulkonäkö
Turturikyyhky on rakenteeltaan hoikempi ja pienempi kuin muut kyyhkyt ja muistuttaa turkinkyyhkyä. Pyrstö on suhteellisen lyhyt ja siivet terävät. Selkä on tunnusomaisen suomukuvioinen, hartiahöyhenissä ja siiven yläpeitinhöyhenissä on tumma keskusta ja ruosteenruskeat reunat. Pää, kaula ja vatsa ovat harmaanruskeat. Tummassa pyrstössä on valkeat kulmat. Kaulan sivuilla on tumman ja valkeansekaiset sepelkuvioinnit.
- Pituus: 28–30 cm
- Paino: 100–200 g
- Ääni: ”turrr, turrrr”
Vanhin eurooppalainen rengastettu turturikyyhky on ollut 13 vuoden ja 2 kuukauden ikäinen alankomaalainen yksilö.[3]
Levinneisyys
Turturikyyhky pesii Euroopassa, Turkissa, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Turturikyyhky talvehtii trooppisessa Afrikassa. Euroopassa arvioidaan elävän 6,3–11,9 miljoonaa yksilöä, ja maailman kannaksi arvioidaan 12,8–47,6 miljoonaa yksilöä. Lajin kanta on ollut laskussa. Sen uhkia ovat pesimäalueiden muutokset, metsästys ja taudit. Turturikyyhky on uhanalainen, ja se on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi vuodesta 2014 lähtien.[1]
Turturikyyhky on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi vuodesta 2010 lähtien.[4] Lajia pesii Suomessa enää vain 0–5 paria. Laji ei pesi Ruotsissa, mutta Viron kanta on 350–700 paria.[5]
Turturikyyhky on rauhoitettu, ja sen ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 252 euroa.[6]
Elinympäristö
Laji pesii Manner-Euroopan puutarhoissa, puistoissa, lehtimetsissä ja metsien reunoilla. Suomessa se asustaa tavanomaisessa maatalousympäristössä. Turturikyyhky välttää sankkoja havumetsiä.
Lisääntyminen
Turturikyyhky kyhää hataran pesänsä oksista melko alas puun tai pensaan oksistoon. Se tekee kaksi valkoista munaa, joita molemmat emot hautovat noin 13–15 päivää. Yhdessä emot hoitavat myös poikasia, jotka ovat lentokykyisiä jo kolmiviikkoisina. Se saavuttaa sukukypsyyden vuoden ikäisenä.
Ravinto
Lajin pääravinto ovat siemenet. Se syö myös marjoja, matoja, hyönteisiä ja sieniä. Ruokailee pääasiassa maassa.
Lähteet
- ↑ a b BirdLife International: Streptopelia turtur IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 569. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
- ↑ Longevity list European Union for Bird Ringing. Viitattu 23.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Turturikyyhky – Streptopelia turtur laji.fi. Viitattu 23.6.2021.
- ↑ Population status and trends at the EU and Member State levels, Streptopelia turtur Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 25.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista finlex.fi. Arkistoitu 28.7.2021. Viitattu 23.6.2021.
Aiheesta muualla
- Lehikoinen, Esa 1977: Turturi- ja turkinkyyhkyn risteytymä Turussa. Lintumies 3.1977 s. 88–90. LYL.
- Turturikyyhky Lintukuva-verkkopalvelussa
|